Hallituksen esittämien työttömyysturvalain muutosten tavoitteena on vähentää työttömyyttä ja laskea työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Esitys keskittyy lisäämään työttömiin kohdistuvia erilaisia rankaisutoimia, sanktioita, toteavat THL:n tutkimusjohtaja Minna Kivipelto ja tutkija Jouko Karjalainen THL:n blogissa.
Tutkijoiden mukaan on vaikea arvioida, mihin esityksellä pyritään saati mitä siitä seuraa.
Uudistuksella muun muassa tiukennetaan työttömien velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin aktiivitoimiin työttömyysetuuksien menettämisen uhalla. Viime viikolla eduskunta jo hyväksyi ansiopäivärahakauden lyhentämisen 400 päivään.
”Esimerkiksi työn kysyntään liittyviin toimiin tällä lakiesityksellä ei pyritä vaikuttamaan lainkaan. Toimenpiteet eivät kohdistu suomalaisen aktivointiperinteen mukaisesti lainkaan työnantajiin, toisin kuin aktivointipolitiikka muualla Euroopassa”, Kivipelto ja Karjalainen kirjoittavat.
He uskovat, että tulkintaongelmia aiheuttaa ainakin velvollisuus ottaa vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevaa työtä.
”Voi olla kohtuutonta joutua ottamaan vastaan sellaista kokoaikatyötä, jonka palkka on työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen pienempi kuin maksettu työttömyyskorvaus. Keväällä 2016 keskimääräinen ansiopäiväraha oli 1 380 euroa eli työttömän on mahdollisesti tyydyttävä myös sitä pienempään palkkaan.”
Ennakkoarviot puutteellisia
Lakiesityksen ennakkoarviointia tutkijat arvioivat kiireessä ja osin puutteellisesti tehdyksi. Heidän mukaansa kansainvälisistä esimerkeistä ovat mukana vain ne, joissa sanktiointia on lisätty, mutta niissä ei ole viitattu yhteenkään tutkimukseen sanktioinnin vaikutuksista työttömien tai yhteiskunnan hyvinvointiin.
Kivipellon ja Karjalaisen mukaan Isossa-Britanniassa on havaittu, että sanktiot lisäävät heikompiosaisten ihmisten pahoinvointia. Kiristykset lisäävät esimerkiksi ruoka-avun tarvetta, mistä on viitteitä Suomessakin. Brittitutkimuksissa kritisoidaan myös sitä, että hyvinvoinnista on tullut eräällä tavalla ansaintaperusteista tai jopa vastikkeellista.
Uudistuksen tavoitteena on säästää työttömyysetuusmenoista vuosittain noin 12,3 miljoonaa euroa. Tutkijoiden mukaan laskelma ei arvioi paljonko muutos lisäisi muiden etuuksien tai palvelujen käyttöä, kuten toimeentulotukea tai sosiaalityötä. Toimeentulotuen menot ovat heidän mukaansa kasvaneet työttömyyden rinnalla, ja ovat jo lähes 750 miljoonaa euroa.
”Työttömät tarvitset toimia, joilla lisätään oikeita työpaikkoja, jolloin työpaikan osoittaminen olisi muutakin kuin ´ratsaamista´, kirjoittavat Kivipelto ja Karjalainen.
”Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ei lisätä automaattisesti työttömien hyvinvointia, sitä lisäävät työnhakijan mahdollisuudet vaikuttaa häneen kohdistettuihin toimenpiteisiin.”
uutiskirje 
