Byman löysi ratkaisuja ja kannanottoja, jotka SAK olisi voinut jättää tekemättä. Tällaisia ovat muun muassa kilpailukykysopimus.
– Mutta sehän olikin lähinnä porvarihallituksen luomus, jota EK ja kumppanit komppasivat ja meikäläiset allekirjoittivat pistooli ohimolla.
Byman mainitsi myös kansainvälisen kauppasopimuksen TTIP:n, jota SAK:kin kannatti.
– SAK:n myönteinen kanta siihen vaikuttaa järjettömältä. Suuryritysten valtaa kasvattamallako palkansaajan asiaa ajetaan? Onneksi nyt näyttää siltä, että sopimus kaatuu, vaikka palkansaajajärjestöjä siitä ei olekaan kiittäminen.
Perustulo auttaisi itsensätyöllistäjiä
SAK:n tulisi Bymanin mukaan herätä tähän päivään ja vilkaista myös eteenpäin. Hän soisi keskusjärjestöjen kiinnostuvan esimerkiksi perustulosta.
– Ehkä olisi aika myöntää, että työn tekemisen muodot ovat jo muuttuneet ja tulevat muuttumaan lisää ja perustulo voisi olla tärkeä väline auttamaan ihmisiä.
Byman muistuttaa, että perustulosta olisi apua nykyajan pakkoyrittäjille eli itsensätyöllistäjille.
Hän ihmettelee SAK:n nihkeyttä vähimmäispalkkaan:
– Vaikuttaa ihan siltä, että SAK vastustaisi sitä, että ihmiset pystyisivät elämään palkallaan.
Vähimmäistoimeentulo kaikille
Byman sanoo, että yli 200 000 työntekijää työskentelee Suomessa työ- tai toimeksiantosuhteessa ilman työehtosopimuksen turvaamaa vähimmäispalkkaa.
– Eikö se ole tärkeää, että näiden heikoimmassa asemassa olevien palkansaajien palkkaukseen saadaan korjausta? Vähimmäispalkan kirjaaminen lakiin ei tarkoita yleissitovuuden purkamista, vaan laki paikkaisi sopimusten aukkoja. Mielestäni on sama, antaako ihmiselle vähimmäistoimeentulon työehtosopimus vai laki. Tämä olisi sitä solidaarisuutta ja heikomman puolella olemista, jota tarvitaan ehdottomasti lisää, hän sanoo,
Hyvin tärkeää solidaarisuuden kannalta on Bymanin mukaan myös JHL:n ja PAM:in esitys Suomen palkkamallista.
– SAK:n hallitus on tehnyt siihen vastauksen, joka sisältää tämän solidaarisen palkkamallin vesittämisen mahdollisuuden. Toivottavasti mallista saadaan yhteistyössä rakennettua oikeudenmukainen, joka huomioi myös matalapalkka-alat. Vaikka uudessa mallissa vientiteollisuus toimisikin päänavaajana, tulisi kaikkien liittojen olla neuvotteluissa mukana.
Kiitosta SAK saa Bymanilta esimerkiksi siitä, että keskusjärjestö on nostanut keskusteluun digitalisaation ja robotiikan etenemisen.
– Myös SAK:n vanhempainvapaamalli on hyvä ja todellakin eteenpäin katsova, hän kiittelee.
Yhteisöllisyyttä ja yhtenäisyyttä
JHL:n jäsen Markus Lepinoja nosti puheenvuorossaan esiin yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden, joita SAK:lainen ay-väki tarvitsee.
– Työnantaja haluaa harjoittaa hajoita-ja-hallitse politiikkaa, mikä kantautuu epävarmuutena jäsenille ja aktiiveille liitoissa. Se työ, jota SAK on saavuttanut vuosikymmenien aikana, ei missään muotoa saa nyt murentua. Jos koskaan, niin nyt on aika toimia yhteisenä äänenä meidän jäsenten vuoksi, hän totesi.
Lepinoja on huolissaan julkisen alan työnantajapuolen asennemuutoksesta. Kasvanut aggressiivisuus näkyy näkyy hänen mukaansa voimakkaasti kuntien talousarvioissa, joihin sisällytetään sitovat yt-neuvottelut ja henkilöstömäärän vähentäminen.
– Samalla yksityistäminen etenee vauhdilla ja vaikuttaa merkittävästi alueiden työttömyyden kasvuun ja eriarvoistumiseen.
Yksityistäminen ei automaattisesti oli Lepinojan mukaan huono asia.
– Mutta liian monta julkisen sektorin toimintoa yhtiöitetään laskematta sen todellisia vaikutuksia talouteen, saati kuntalaisiin. Näin toimitaan paniikin edessä soten varjolla, kuten Oulussa tällä viikolla. Liian paljon jäi kysymyksiä ilmaan ja lukuja laskematta, kun päätettiin perustaa uusi Keittiötehdas sotea varten.
Nykysuuntauksessa ay-väen on oltava valppaana.
– Edunvalvonnan merkitys ja neuvotteluoikeuksien tosiasiallinen säilyvyys maakuntamallin edetessä on elinehto koko SAK:n toiminnan kannalta,Markus Lepinoja totesi SAK:n edustajistossa. Edustajiston Helsingissä pidettävä kaksipäiväinen kokous päättyy perjantaina.
Juttua päivitetty perjantaina kello 14.45.
lehti 