En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen isänmaallisena, ja saamelaiskulttuurin keskellä kasvaneelle suomalaisuuskin on jäänyt vähän etäiseksi ja abstraktiksi käsitteeksi.
Itsenäisyyspäivä on ollut hyvä tekosyy polttaa kynttilöitä ja syödä vähän paremmin. Lähes aina on tullut myös bongailtua tuttuja linnanjuhlista. Tuntemattoman sotilaan katsoin joskus, mutta kovin syvällistä isänmaallista poltetta tuntenut näiden toimitusten äärellä. Siksi olinkin yllättynyt siitä, kuinka henkilökohtaisesti loukkaavalta tuntuu, kun minun maassani, minun tämänhetkisessä asuinkaupungissani, natsit kehtaavat marssia kaduilla juuri itsenäisyyspäivänä. Minusta se on kuvottavaa.
Suomen itsenäisyyttä on tapana juhlia kahden hävityn sodan kautta, mutta erityisesti satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä alkaisi olla jo korkea aika laajentaa näkökulmaa. Siitäkin kyllä keskustellaan, kuinka itsenäisiä tässä enää ollaan. Suomea sitovat monenlaiset kansainväliset sopimukset ja liitot, minkä lisäksi suurvallat pyrkivät vaikuttamaan Suomen politiikan suuntaan.
Suomen itsenäisyyttä on tapana juhlia kahden hävityn sodan kautta.
Osa päätösvallastamme on EU:lla ja kansanvallan ohi solmitun isäntämaasopimuksen puitteissa vieraan vallan Nato-joukot saattavat vielä toimia maastamme käsin. Pitämällä kiinni itsenäisyydestämme meillä kuitenkin on viime kädessä itsellämme sekä oikeus että vastuu päättää omista asioistamme.
Vasemmistolaisesta näkökulmasta tuntuu selvältä, että tuo oikeus kuuluu kaikille kansoille – niillekin, jotka tällä hetkellä ovat ilman omaa valtiotaan. Yhtälailla itsenäisyys, vapaus ja vastuu kuuluvat myös jokaiselle ihmiselle. Se on vasemmiston ikiaikainen tavoite, jota porvarihallituksen leikkauspolitiikka vie yhä kauemmas. Sille vapaus on oman onnensa nojaan jäämistä. Meille ihminen ei ole vapaa joutuessaan jatkuvasti kantamaan huolta perustoimeentulostaan ja tulevaisuudestaan.
Minulle itsenäisyys on juhlan arvoinen, mutta kaiken muun tavoin äärimmäisen poliittinen asia. Äärioikeisto, ihan oikeat natsit etunenässä, yrittää epätoivoisesti tehdä Suomen itsenäisyyspäivästä omaa patsastelutapahtumaansa, aivan kuin itsenäisyys olisi jokin äärioikeistolainen saavutus. Sitä se ei ole, eikä 6. joulukuuta tule koskaan olemaan natsien juhlapäivä.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja
uutiskirje 
