Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa, mutta ammatinvaihto on hankalaa heikolla koulutustaustalla. Ammatista toiseen siirtyminen pitää SAK:n mukaan tehdä helpommaksi ja aikuisten perustaidot saada vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksia.
Keinoiksi järjestö esittää avointa ammattiopistoa, joissa voisi opiskella työn ohessa. Opiskelu työttömyysaikana tulee sallia, kunhan se ei ole esteenä työn vastaanottamiselle. Työvoimakoulutusta pitää varhaistaa, aikuiskoulutustukea joustavoittaa ja käynnistää perustaitotakuu-ohjelma.
SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen muistuttaa, että työttömyysaika rapauttaa osaamisen nopeasti. Hänen mukaansa työvoimakoulutusta tulisi lisätä erityisesti työttömyyden alkuun.
– Aikuisten osaaminen on aika ohutta. Työvoimakoulutusta tarvitsevat erityisesti matalasti koulutetut ja supistuvilta aloilta työttömäksi jääneet.
Räätälöityjä kokonaisuuksia
Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen muistuttaa, että nuoret ikäluokat ovat pieniä eikä Suomella ole varaa jäädä heikon koulutustason varaan.
Hyvät perustaidot parantavat Hyttisen mukaan mahdollisuuksia alan vaihtoon. Mitä paremmin alanvaihdon pystyy ennakoimaan, sitä helpommin siihen voi suunnata.
Pahinta on eräänlainen koulutuksellinen umpikuja. Yleensä tarjolla on vain saman alan syventäviä tai täydentäviä opintoja tai kokonaisia ammattitutkintoja.
SAK esittää, että alanvaihtoon tarjottaisiin lyhyitä, räätälöityjä kokonaisuuksia. Lisäksi aikuiskoulutustukea pitäisi voida käyttää nykyistä lyhyempiin opintojaksoihin tai osa-aikaopiskeluun.
– Tukikuukaudet tulisi sitoa työvuosiin ja pohjakoulutukseen. Nyt palkansaajalla on vain kertaalleen oikeus aikuiskoulutustukeen työuransa aikaan ja tuen kesto on kaikille samaa, eli ensi vuoden alusta enimmillään 15 kuukautta, SAK:n Koskinen toteaa.
Perustaidot kuntoon
Nuorista 25 – 39-vuotiaista joka kuudes tai seitsemäs on pelkän peruskoulun varassa. Puutteellisia perustaitoja paikattaisiin SAK:n esityksessä perustaitotakuu-ohjelmalla.
Pelkän peruskoulun varaan jää noin 10 prosenttia kustakin ikäluokasta. Jos toisen asteen keskeyttäneet lasketaan mukaan, osuus on 15 prosenttia. SAK muistuttaa, että vain alle puolet pelkän peruskoulun varassa olevista työikäisistä on työelämässä.
Toissavuonna enää 12 prosenttia työpaikoista oli sellaisia, että pohjakoulutukseksi riitti peruskoulu. Jos digitalisaatio vie matalan koulutuksen työtehtävistä arvioidut 40 prosenttia, työllistyminen peruskoulutaustalla hankaloituu entisestään.
Perustaitotakuulla tavoitettaisiin ne 600 000 aikuista, joilla on puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. Joukossa on iäkkäitä, maahanmuuttajia, yli 25-vuotiaita työttömiä, mutta myös ammatti- tai lukiokoulutuksen keskeyttäneitä.
Koskisen mukaan kaikille työttömille ja osalle työntekijöitä tehtäisiin sähköinen osaamiskartoitus, joka osoittaisi kunkin perustaitojen tason. Tällä tavoin koulutukseen saataisiin juuri ne, joilla on puutteita perustaidoissa.
Noste paikkasi osaamista
Aikuisten koulutustaso on paikattu kerran aiemminkin isolla koulutushankkeella. Noste-projektilla 2003 – 2009 saatiin liki 25 700 aikuista opiskelemaan peruskoulu-, ammatti- tai sitä korkeampaa ammattitutkintoa. Tutkinnon tai osatutkinnon sai valmiiksi noin 19 500 aikuista.
Seuranta- ja arviointitutkimuksen mukaan työntekijöiden osaaminen ja työmotivaatio paranivat, myös työnantajien mielestä. Iso osa koulutuksesta tehtiin oppisopimuskoulutuksena. Suosituimmat alat olivat sosiaali- ja terveys-ala, tekniikka ja liikenne sekä matkailu- ja ravitsemusalat.
lehti 