Suomessa ilmastoturvallisuus ei ole noussut politiikan suureksi kysymykseksi, kirjoittaa Aleksanteri-instituutin tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisen instituutin artikkelissa.
Tilanne saattaa Hakalan mukaan johtua siitä, että ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan Pohjois-Euroopan ympäristöön suhteellisen vähän. Vaikutukset eivät herätä merkittävää uhkan tunnetta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuitenkin tuntuvat ympäri maailman, ja ne muodostavat välittömiä turvallisuusuhkia. Suomella on Hakalan mielestä velvollisuus ja intressi muotoilla oma ilmastoturvallisuutta koskeva politiikkansa ja osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön.
Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, välillisiä erilaiset yhteiskunnalliset mullistukset.
Suoria ja välillisiä vaikutuksia
Ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, välillisiä erilaiset yhteiskunnalliset mullistukset.
Poliittiset johtajat ovat kansainvälisellä tasolla jo myöntäneet, että ilmastonmuutoksella on turvallisuusvaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen turvallistaminen ei Hakalan mukaan ole hyödyllistä eikä tehokasta, jos se merkitsee vain perinteisten turvallisuuskäytäntöjen soveltamista ilmastopolitiikkaan. Ilmastoturvallisuutta koskevan keskustelun ja politiikan tulisi perustua osallistumiseen ja turvallisuusuhkien estämiseen eikä äärimmäisiin toimiin ja ajatukseen hätätilasta.
Ilmastoturvallisuuden takaaminen vaatii konkreettisia toimia. Suomen tulisi osallistua politiikan muotoiluun sekä kansallisella että globaalilla tasolla, kirjoittaa Hakala.
Suomen kannattaisi Hakalan mukaan keskittyä omiin vahvuusalueisiinsa, kuten tieteeseen ja teknologiaan, alueelliseen ja monenväliseen yhteistyöhön, rauhanrakentamiseen sekä arktiseen alueeseen.
uutiskirje 
