Liikenne- ja viestintäministeriön suur-urakka, tieliikennelain kokonaisuudistuksen valmistelu, on loppusuoralla. Kyseessä on tieliikenteen ”perustuslaki”.
– Laki koskee meitä kaikkia, jokaista tiellä liikkuvaa, luonnehtii liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Laaja lakiesitys lähtee parin kuukauden lausuntokierrokselle tammi-helmikuun vaihteessa. Eduskunta saa sen käsiteltäväkseen vuoden 2017 valtiopäiville.
”Joka ikinen turha säädös on karsittu ja jokainen pilkku ja piste tarkistettu.”
On selvää, ettei mittavaa lakiluonnosta eikä myöhemmin lakiesitystäkään niellä ilman huolellista pureskelua. Jos hyvin käy, lakiuudistus on voimassa vuonna 2018.
Tieliikennelain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kaudella syksyllä 2013.
– Hallitusten vaihdoksista huolimatta lakia on saatu tehdä hyvän lainvalmistelutavan mukaan eli rauhassa ja pieteetillä, Kiiski sanoo.
Kiiskin laskujen mukaan lakipykäliä on ollut vääntämässä kaikkiaan noin 70 ihmistä. Väkeä on tarvittu lain kirjoitustyössä ja asiantuntijoina työryhmissä.
Kolmen vuoden lainvalmistelu saattaa vaikuttaa pitkältä, mutta sitä se ei oikeastaan ole. Edellisen tieliikennelain valmistelu käynnistettiin 1960-luvun lopulla ja sen rustaaminen vei koko 1970-luvun. Lain eri osa-alueita hinkkasivat noin neljä komiteaa ja lukuisat työryhmät. Laki saatettiin lopulta voimaan vuonna 1981.
Kaikki yhteen pakettiin
Kuluneiden 35 vuoden aikana on virrannut paljon vettä Suomen maantiesiltojen alta. Vanha laki on monelta kulmalta rispaantunut, ja sitä on paikkailtu asetustason säädöksillä. Nyt kaikki laeissa ja asetuksissa hajallaan oleva kootaan yhteen lakipakettiin.
– Tien päällä käyttäytymistä koskeva säännöstö rakennetaan kokonaisuudeksi. Ainoastaan ajokorttilainsäädäntö ja ajoneuvolainsäädäntö pysyvät edelleen erillään.
Lain ydin rakentuu liikennesäännöistä, liikenteen ohjauksesta ja ajoneuvojen käytöstä tiellä.
Myös viime vuosien tuomat uutuudet, kuten digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio näkyvät uudessa laissa.
– Niitä on pyritty ottamaan huomioon niin paljon kuin voidaan tässä vaiheessa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ennusta, mutta se mahdollistaa. Se on lainvalmistelussa perussääntö.
– Esimerkiksi teknisten järjestelmien täysimääräinen hyödyntäminen on tehtävä mahdolliseksi lainsäädännössä, Kiiski toteaa.
Turhaa yli laidan
Kiiski korostaa, ettei tieliikenteen säädöksiä keksitä tyhjästä. Takana ovat YK:n tieliikennettä koskevat sopimukset ja EU-lainsäädäntö, joiden varaan kansallista tieliikennelainsäädäntöä rakennetaan.
Hallituksen norminpurkutalkoita uusi laki palvelee Kiiskin mukaan ainakin niin, että asetustasoisia säädöksiä puretaan ja säädökset kootaan yhteen lakikokonaisuuteen.
– Joka ikinen turha säädös on karsittu ja jokainen pilkku ja piste tarkistettu.
uutiskirje 
