– Minulla ei ole joulutaukoa missään tapauksessa, joten minulle passaa kaikki työnteko, pääministeri Juha Sipilä sanoi jouluviikolla.
Kyse oli siitä, milloin hän antaa eduskunnalle opposition vaatiman selvityksen Terrafame-yhteyksistään. Sipilä oli valmis antamaan sen vaikka heti joulun jälkeen. Viime viikolla tosin selvisi, että ainakin loppiaisviikolla Sipilä kuitenkin oli lomalla.
Pääministerin sanojen ja tekojen ristiriita tässä asiassa on vähäpätöinen verrattuna yhä pahemmalta näyttävään valtion ja Sipilän lähipiirin intressien kietoutumiseen yhteen. Oikeusasiamies selvittää parhaillaan Sipilän esteellisyyttä Terrafame-kaivosyhtiön rahoituspäätöksessä, koska tämän sukulaisten osittain omistama Katera Steel on tehnyt bisnestä Terrafamen kanssa. Tiistaina Sipilä tiedotti lastensa omistaman Fortel Investin luopuneen omistuksestaan Katera Steelistä.
Sipilä tiedotti asiasta samana päivänä, jolloin Iltalehti kertoi hänen lastensa myös osittain omistaman Chempolis-yhtiön saaneen 110 miljoonan euron tilauksen Intiasta pääministerin viime talvena tekemän vienninedistämismatkan avittamana. Chempoliksen tarkoituksena on jalostaa bambusta biopolttoaineita.
Lisää kierrettä uutinen sai, kun puolestaan Yle paljasti valtionyhtiö Fortumin pelastaneen konkurssikypsän Chempoliksen viime syksynä. Sipilä itse on antanut yhtiölle 750 000 euron hätälainan vuonna 2011. Hän on myös toiminut yhtiön neuvonantajana ja omistajana ennen poliittista uraansa.
Kaikelle edellä kerrotulle voi olla täysin luonnollinen ja viaton selitys. Yhteensattumia on kuitenkin jo liikaa. Niihin kuuluu myös se, että pääministeri Sipilä otti aivan poikkeuksellisesti itselleen valtion omistajaohjaussalkun kevään 2015 hallitusneuvotteluissa. Herää kysymys, oliko tarkoituksena jokin muukin kuin oman bisnesosaamisen tuominen valtionyhtiöiden hallinnointiin.
Kysymys on vakava. Ei pidä enää paikkansa, ettei Suomessa kukaan eroa tapahtui mitä tahansa. Täällä ovat ministerit viime vuosina eronneet golfkenttien rahoittamisen, tyhmien tekstiviestien ja pimeästi tehtyjen remonttien takia.
Ministerin – ja vielä pääministerin – aseman käyttö omien tai sukulaisten bisnesten edistämiseen olisi aivan toista luokkaa. Vertailukohtaa on haettava 1990-luvulta, jolloin ministeri Kauko Juhantalon koplaukset veivät hänet valtakunnanoikeuteen. Sipilän kohdalla ei ole näyttöä mistään koplauksista, mutta epäily puolueettomuudesta on syntynyt.
Sipilällä on uutta selvitettävää niin paljon, että eduskunnalle annettavan selvityksen siirtyminen helmikuuhun on hyvä asia. Sitä odotellessa hänen olisi syytä ottaa tukiopetusta esteellisyyssäännöksissä. Liikemiehen ja poliitikon ero ei ole hänelle vieläkään selvä.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 