Ryhdyttäisiinkö Ruotsiksi? kysyi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen blogissaan maanantaina. Kimmokkeena on se, että Ruotsin taloudessa menee hyvin. Ruotsin kokonaistuotanto on ylittänyt vuoden 2007 suhdannehuipun, työllisyysaste seitsemän prosenttia ylempi kuin Suomessa ja julkistalous vahvempi.
”Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi. Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi”, Vartiainen visioi.
Neljä poistettavaa asiaa ovat työehtosopimusten yleissitovuus, kotihoidon tuki, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta ja työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.
”Jos yleissitovuutta ei olisi, se tuskin menisi enää edes perustuslakivaliokunnan seulan läpi, koska se loukkaa niin räikeästi sopimusvapautta ja elinkeinovapautta”, väittää Vartiainen.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas vastasi omassa blogissaan Vartiaiselle, että köyhien murjominen on jatkuvasti pop, mutta ”omistajien käsittämätön rikastuminen on aihe, josta ei haluta puhua”.
Suokkaan mukaan rakentajille yleissitovuuden poisto Vartiaisen mallilla tarkoittaisi yli 50 prosentin palkanalennusta. Hän perustelee väitettä sillä, että Suomen työmailla ”seikkailee jo nyt kymmeniä tuhansia ulkomaisia reppumiehiä EU:sta”.
”Rajojen avaaminen kehitysmaita myöten tekisi Suomessa asuvien työllistymisen entistä haasteellisemmaksi, kuten nykyään hienosti sanotaan.”
Suokas puolustaa myös kotihoidon tukea.
”Nollatuntisopimuksella työskentelevälle pienituloisille se on aivan käypä vaihtoehto. Miksi viedä omat pienet lapset sairastelemaan päivähoitoon ja käydä itse töissä, jos päivähoitomaksujen ja työssäkäyntikustannusten jälkeen ei jää muuta jäljelle kuin väsynyt olo?”
lehti 