Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaiseman raportin mukaan vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen vuoden 2015 ennätyksen.
Globaali maan ja merenpinnan lämpötila oli viime 0,83 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1961–1990 keskiarvo. Lämpötilat olivat yli asteen esiteollista aikaa korkeammalla.
Viisitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut 2000-luvulla.
– Vuosi 2016 oli monella tapaa äärimmäisyyksien vuosi, mutta lämpötilat kertovat vain osan tarinasta. Viime vuonna myös hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet ilmakehässä saavuttivat uudet ennätysluvut ja vuoden aikana monessa paikassa koettiin äärisääilmiöitä, jotka aiheuttivat suuria sosioekonomisia häiriöitä ja tappioita, WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas toteaa.
WWF:n mukaan mittaushistorian kolmas peräkkäinen lämpimin vuosi on pelottava merkki siitä, että maapallon ilmakehä voi olla muuttumassa pysyvästi. Jos ilmastonmuutos karkaa käsistä, siihen voi olla mahdotonta sopeutua ja tappiot voivat olla valtavat.
Petteri Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen kanssa on elettävä vielä useita vuosikymmeniä.
– Tulee muistaa, että hiilidioksidi pysyy ilmakehässä vuosisatoja ja merivedessä, jota se happamoittaa, vielä pidempään.
Ilmastosopimuksen raja lähestyy
Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa toimimaan niin, että maapallon lämpötila ei nouse yli 1,5–2 asteen. Jälleen rikottu lämpötilaennätys antaa WWF:n mukaan viitteitä siitä, että hätyyttelemme pian näitä rajoja.
– Jos 1,5–2 asteen raja ylitetään, saavutetaan niin kutsuttuja riistäytymispisteitä, joiden jälkeen ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään. Tuolloin puhutaan pysyvistä menetyksistä, kuten esimerkiksi trooppisten koralliriuttojen laajamittaisesta tuhoutumisesta ja arktisen kesäjään sekä Länsi-Antarktiksen mannerjäätikön sulamisesta, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.
– Lisäksi aavikoituminen etenee, ruokasadot ympäri maailman kärsivät ja nouseva merenpinta haittaa miljoonien ihmisten elämää rannikkokaupungeissa. Nykyiset yhteiskunnat ympäri maailman olisivat vakavissa vaikeuksissa.
WMO:n Taalaksen mukaan arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella vauhdilla maapallon keskiarvoon nähden. Nämä muutokset muuttavat myös merivirtoja ja sääilmiöitä muualla maailmassa.
– Meidän tulee kiinnittää myös huomiota ikiroudan sulamiseen ja sieltä mahdollisesti ilmaan pääseviin metaanipäästöihin.
Radikaalin muutoksen alku?
Ilmastoriskien kynnysarvoja on vaikea arvioida etukäteen tarkasti. Jo nykyinen lämpeneminen voi WWF:n mukaan olla noin 10 000 vuotta melko vakaana pysyneelle ilmastojärjestelmälle liikaa.
– Toivottavasti aiempi lämpeneminen ja erityisesti kolmen viime vuoden peräkkäisten ennätyslämpötilojen sarja eivät osoittaudu radikaalin muutoksen aluksi. Emme voi aikailla hetkeäkään ilmastonmuutoksen etenemisen pysäyttämisessä, Jussi Nikula toteaa.
Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden odotetaan kertovan lisäkeinovalikoimasta ensi vuonna.
WWF:n mielestä jokaisen maan tulisi asettaa nopeat ja laajat päästövähennystoimet muutamasta päästövähennysprosentista kinaamisen edelle.
lehti 