Suuri suunnitelma ja kova kiire
Liikenne- ja viestintäministeriön esitykset lähtevät lähtee lausuntokierrokselle ja eduskuntaan ne on tarkoitus tuoda lakipaketteineen ensi syysistuntokaudella.
Liikenneverkkoyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Silloin yhtiöön siirrettäisiin liikenneviraston hallinnoima tieverkko. Rata- ja vesiväyläverkon siirto väyläyhtiöön tapahtuisi vuoden 2019 alussa.
Vaikka väyläyhtiön perustaminen, liikennejärjestelmän ja verotuksen muutos vaatii runsaasti työtä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner uskoo aikataulun realistisuuteen. Kiirettä hän perustelee sillä, että uudistus on tehtävä ennen kuin väyläyhtiön toinen omistajaosapuoli, maakunnat, ovat käynnistäneet toimintansa.
Lisäksi nopeita ratkaisuja tarvitsee Bernerin mukaan myös autokauppa. UP/KL
Liikenne ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää valtion väyläomaisuuden siirtämistä valtion liikenneväyläyhtiöön (Live Oy). Toimenpiteellä ratkaistaisiin Bernerin mukaan esimerkiksi 2,5 miljardin euron tieverkon korjausvelka kymmenessä vuodessa ja rahaa jäisi vielä investointihankkeisiin.
Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävään liikenneverkkoyhtiöön tulisivat valtion omistuksessa olevat tiet, radat ja vesiväylät. Yhtiö vastaisi väylien kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä.
– Valtion varat eivät riitä ylläpitämään saati kehittämään valtion liikenneverkkoa, Berner perusteli väyläyhtiön tarvetta.
Valtion budjettirahoituksesta irrallinen yhtiö keräisi rahat käyttäjämaksuina. Yhtiö keräisi kiinteitä, aikaan perustuvia tienkäyttömaksuja. Esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksu ei edellyttäisi ajoneuvon paikannusta.
Erityisille väyläoperaattoreille väyläyhtiö myisi tienkäyttöoikeuksia tukkuhintaan. Operaattorit tarjoaisivat tien käyttäjille omia palvelujaan, jotka voisivat olla myös kilometripohjaisia. Operaattori voisi myös paketoida tienkäyttöoikeuden osaksi muita palvelujaan.
Kilometripohjaiset maksut edellyttäisivät ajoneuvon paikannusta, jotta tiedetään liikkuuko ajoneuvo liikenneoperaattorin tiellä vai kunnallisella tai yksityisellä tiellä.
”
Kustannusneutraali”
– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia. Kokonaiskustannukset eivät nouse ja liikenteen käyttäjällä on oikeus valita haluamansa palvelu, Berner vakuutti.
Tienkäyttömaksujen vastineeksi liikenteen verotusta kevennettäisiin Bernerin kaavailussa yhteensä 1,6 miljardilla eurolla. Puolet summasta koostuisi autoveron poistamisesta kokonaan ja loput ajoneuvoveron ja polttoaineveron keventämisestä.
Valtion budjetin suhteen toimenpide olisi Bernerin mukaan kustannusneutraali. Veromenetykset korvautuisivat sillä, että väylänpito poistuisi kokonaan valtion budjettitaloudesta.
Korjausvelan kattaminen ei onnistu ”kustannusneutraalisti”, joten jostain on tultava myös lisää rahaa. Sitä kertyisi Bernerin mukaan mm. ulkomaiselta raskaalta liikenteeltä, joka maksaisi tienkäytöstä. Lisäksi rahaa toisivat Bernerin visioissa erilaiset uudet tienkäyttömahdollisuudet ja tulevaisuuden innovaatiot.
Autoveron poisto alentaisi Bernerin mukaan autojen hintaa ja nopeuttaisi auton vaihtamista uuteen.
Liikenneväyläyhtiön mukanaan tuomat edut auttaisivat Bernerin mukaan saavuttamaan liikenteelle asetetut haastavat päästövähennystavoitteet.
”Yhtiöittäminen ei yksityistäminen”
Berner korostaa, ettei liikenneverkon yhtiöittäminen merkitse suinkaan yksityistämistä.
– Väyläyhtiö tuottaisi yhteiskunnalle välttämättömiä palveluja ja siksi sen pitää olla yhteiskunnallisessa ohjauksessa, Berner totesi.
Väyläyhtiöstä valtio omistaisi 65 prosenttia ja itsehallinnolliset maakunnan 35 prosenttia.
Eduskunta ohjaisi yhtiötä useammaksi hallituskaudeksi laadittavalla liikenneverkkosellonteolla, jota päivitettäisiin hallituskausittain.
Valtion omistajaohjauksesta liikenneverkkoyhtiössä vastaisi liikenne- ja viestintäministeriö. Yhtiölle säädettäisiin lailla laajempi asiakirjajulkisuus kuin muilla valtionyhtiöillä.
Suuri suunnitelma ja kova kiire
Liikenne- ja viestintäministeriön esitykset lähtevät lähtee lausuntokierrokselle ja eduskuntaan ne on tarkoitus tuoda lakipaketteineen ensi syysistuntokaudella.
Liikenneverkkoyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Silloin yhtiöön siirrettäisiin liikenneviraston hallinnoima tieverkko. Rata- ja vesiväyläverkon siirto väyläyhtiöön tapahtuisi vuoden 2019 alussa.
Vaikka väyläyhtiön perustaminen, liikennejärjestelmän ja verotuksen muutos vaatii runsaasti työtä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner uskoo aikataulun realistisuuteen. Kiirettä hän perustelee sillä, että uudistus on tehtävä ennen kuin väyläyhtiön toinen omistajaosapuoli, maakunnat, ovat käynnistäneet toimintansa.
Lisäksi nopeita ratkaisuja tarvitsee Bernerin mukaan myös autokauppa. UP/KL
uutiskirje 
