Professoreista koostuvan talouspolitiikan arviointineuvoston arvio hallituksen talouspolitiikasta kritisoi melko kovasanaisesti kilpailukykysopimusta. Arviointineuvoston analyysistä heijastuu kuitenkin myös valtavirtainen oikeistolainen talousajattelu, eikä moniakaan neuvoston politiikkasuosituksista voi siksi kannattaa. Neuvosto esimerkiksi suosittaa lisäleikkauksia, mikä nykyisissä matalan kokonaiskysynnän oloissa hidastaisi orastavaa talouskasvua.
On kuitenkin mielenkiintoista, että oikeistolaisen talouseliitin piiristä arvostellaan kikyä näin kärkevästi. Arviointineuvosto on toki muodollisesti poliittisesti riippumaton, mutta sen taloustieteellinen perusta on hyvin lähellä hallituksen politiikkaa ohjaavaa talousajattelua.
Vasemmistoliitto on alusta asti suhtautunut kriittisesti hallituksen leikkauksiin, työttömyysturvan ehtojen tiukentamiseen perustuvaan työvoimapolitiikkaan sekä kilpailukykysopimukseen. Olemme ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustaneet kikyä ja siihen liittyviä lakimuutoksia eduskunnassa.
Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä ei poista työttömyyttä.
Kun syksyllä haastoimme hallitusta kikyn vaikutuksista julkiseen talouteen, valtiovarainministeri Petteri Orpo tai kukaan muukaan valtioneuvostosta ei suostunut vastaamaan kysymyksiimme.
Saamamme arvion mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia euroa. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin.
Kun yritin saada toimittajia kiinnostumaan näistä laskelmista, ei kukaan tarttunut aiheeseen.
Myös arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja valtiovarainministeriö ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali: kilpailukykysopimuksen ”dynaamiset vaikutukset” kattaisivat tulovajeen.
Vasemmistoliitto on useaan otteeseen kyseenalaistanut nämä laskelmat. Nyt arviointineuvosto laskee kikyn pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Olemme kyseenalaistaneet myös hallituksen arviot kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista, jotka ovat lähes 25 000 henkilöä suuremmat kuin arviointineuvosto ennustaa. Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä ei poista työttömyyttä. Palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun.
Talouspolitiikan arviointineuvoston lähtökohdat eivät ole samoja kuin vasemmistoliitolla, eikä sen mielipiteitä tule ottaa objektiivisina faktoina. Raportti kuitenkin osoittaa, ettei hallituksen talouspolitiikka ole uskottavaa edes sen omista ideologisista lähtökohdista käsin.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 
