Tulevaisuuden kunnan tärkeimmät menestystekijät ovat kyky uudistua ja uudistaa toimintatapojaan, korosti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) tiistaina esitellessään Tulevaisuuden kunta -väliraporttia.
Tulevaisuuden kunnan rooliksi Vehviläinen näkee elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointitehtävät.
”Tulevaisuuden kunta” kuuluu Sipilän hallituksen reformeihin. Parlamentaarisen työryhmän tehtävä on esittää visio tulevaisuuden kunnasta soten ja maakuntauudistuksen jälkeen.
Kovin syvälle konkretiaan ei vuoden päivät työskennellyt työryhmä väliraportissaan päässyt. Jatkotyössään työryhmän on määrä kartoittaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset kuntalakiin sekä pitkän tähtäimen kuntapolitiikan muutostarpeet.
Kuntaliitokset jäihin
Manner-Suomessa on 297 kuntaa ja 311, kun Ahvenanmaa otetaan lukuun mukaan.
Kunnilla on laskettu olevan noin 1 000 velvoitetta ja 600 tehtävää. Tehtävätaakkaa on pyritty keventämään jo pidemmän aikaa kuitenkaan mainittavammin onnistumatta.
Soten ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehtävätaakka kevenee kertaheitolla. Vuoden 2019 alussa 60 prosenttia kuntien käyttömenoista, 40 prosenttia tehtävistä ja puolet henkilöstöstä siirtyy maakunnille.
Ministeri Vehviläinen arvioikin, että samalla katosivat paineet kuntaliitoksille tällä vuosikymmenellä. Ainakaan pakkoliitoksia ei tulla tämän hallituksen aikana näkemään, Vehviläinen vakuutti.
Neljä visiota
Parlamentaarisen työryhmän muodostaa 12 kansanedustajaa sekä joukko asiantuntijoita valtionhallinnosta ja kunnista. Työryhmä on 16 kokouksessaan ideoinut neljä vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuuden kunnasta.
Tulevaisuus tarkoittaa vuotta 2030, kun kuntien rooli ja asema suhteessa 2019 toimintansa aloittaviin maakuntiin on selkiytynyt ja vakiintunut.
Paras tulevaisuus on kunnalla, jolla on ”innostavan elinvoimakunnan visio”. Tällainen kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäjä. ”Ketterä kokeilija”, kuten vision esitellyt työryhmä varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) kiteytti.
Ratkaisuja etsivä kunta on tehnyt selkeitä strategisia valintoja, joissa korostuvat lähipalvelut ja sivistystehtävä.
Laiska kunta menee sieltä, missä aita on matalin. Kunnan rooli nähdään lähinnä kapeasti palvelujen järjestäjänä. Lakisääteiset perustehtävät hoidetaan, ei juuri muuta.
Lannistunut kunta on työryhmän kauhuskenaario. Se on muuttotappiokunta, jossa viimeinen sammuttaa valot.
Työryhmän väliraportin visiot lähtevät kommenttikierrokselle maaliskuun loppuun asti. Visioiden toivotaan tuovan sytykkeitä keskusteluun kunnallisvaalien alla.
lehti 