Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan pohjoismainen ulottuvuus voi vahvistua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, koska Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Suomen ulkopoliittisena tavoitteena tulee olla kansainvälisen sopimusperustaisen järjestelmän edistäminen ja ihmisoikeuksien vahvistaminen, Andersson sanoi puhuessaan Paasikivi-seurassa.
Tämä merkitsee ennen muuta YK:n ja Euroopan neuvoston vahvistamista. Tässä työssä pohjoismaiden yhteistyö korostuu.
– Kansainvälisen oikeuden rakenteet ja sopimukset on luotu sitä varten, että ne kestävät talouskriisejä, oikeistopopulisteja, Trumpeja ja totuuden jälkeistä aikaa, sanoi Andersson.
– Kun Suomen oikeusministeri vihjailee perustuslain yhdenvertaisuuspykälien olevan este säästöpolitiikalle tai kun poliitikot pilkkaavat johtavia perusoikeusasiantuntijoita “perusoikeusfundamentalisteiksi”, on sivistysvaltiossa toimivien edistyksellisten voimien, olkoon sitten vasemmalla tai oikealla, johdonmukaisesti ja konkreettisesti puolustettava sopimusperustaista järjestelmää sekä perus- ja ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja ehdottomuutta.
Ydinaseiden kieltäminen kärkeen
Kansainvälisen yhteisön agendan kärkeen Andersson nostaisi aseidenriisunnan ja erityisesti ydinaseiden kieltämisen.
– Pohjoismaiset vasemmistopuolueet ovat esittäneet, että aseistariisuntaa tulee edistää tekemällä Pohjoismaat ydinasevapaaksi vyöhykkeeksi. Se olisi periaatteellisesti tärkeä tapa osoittaa tuki kansainväliselle aseistariisunnalle.
Myös Suomen aseviennin linjaa pitäisi Anderssonin mielestä tarkistaa. Hänen mukaansa Suomi myy vastoin asekaupalle YK:ssa, EU:ssa ja kansallisellakin tasolla määriteltyjä periaatteita puolustusmateriaalia ja aseita muun muassa Jemenin sotaan osallistuvalle Saudi-Arabialle ja Yhdistyneille arabiemiraateille. Turkin nykyhallinnolle on Suomesta viety patruunoita, ja Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin on myyty tarkkuuskivääreitä.
– Tämä kaupankäynti ei ole linjassa asekauppaa koskevien kriteereiden kanssa, eikä se ole linjassa Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa.
Keskusteluyhteys Venäjään säilytettävä
Andersson pitää tärkeänä, että Suomessa on ylläpidetty keskusteluyhteyttä Venäjään.
– On vältettävä tilanne, jossa konflikteista tulee pitkäaikaisia ja jäätyneitä. Kansainvälisen oikeuden loukkaukset tulee ehdottomasti tuomita, mutta on työskenneltävä samanaikaisesti aktiivisesti konfliktien ratkaisemiseksi ja jännitteiden lieventämisen puolesta. Suomen ja EU:n on tarjottava Venäjälle tietä ulos pakotteista, kun Ukrainan kriisiin saadaan ratkaisu. Minskin sopimus tarjoaa edelleen parhaan pohjan kriisin ratkaisemiselle. On vaadittava, että kaikki osapuolet noudattavat sen määräyksiä.
Andersson jatkoi, ettei keskusteluyhteys tarkoita, että hyväksyttäisiin Venäjän johdon näkemykset, että luotettaisiin sen puheisiin, jos ne ovat ristiriidassa tekojen kanssa.
– Sen sijaan ilman keskusteluyhteyttä epäluottamus ei voi kuin kasvaa entisestään.
lehti 