Palkansaajat houkuteltiin vahvistamaan Suomen kilpailukykyä pidentämällä työaikaa ilman lisäkorvausta. Naisvaltaisilla julkisen palvelun aloilla vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen läjähtää toden teolla vasten kasvoja kesällä, kun tilipussissa on 30 prosentilla pienennetty lomaraha.
Tarkoitus oli saada työmarkkinarauha ja maltilliset palkankorotukset pitkäksi aikaa eteenpäin. Niiden varaan hallituksenkin talouspolitiikka on rakennettu.
Työnantajaliitot vetivät tältä kaikelta maton alta vyörytyksellään keskiviikkona. Ensin EK:sta eronnut Metsäteollisuus vetäytyi niin sanotun Suomen mallin valmistelusta. Sen pitäisi johtaa koordinoituihin palkkaratkaisuihin, joissa vientiliitot toimivat päänavaajina tasolla, jota muut eivät ylitä.
Ei taida tulla mitään. Kiky-sopimus ei riitä hyvää tulosta tekeville metsäyhtiöille. Ne haluavat lisää joustoja.
– Paikalliset kiky-neuvottelut olivat vasta sormiharjoitusta tulevaan. Työehtosopimuksesta lähtee tulevissa neuvotteluissa kokonaisia sivuja, jos työnantaja voisi yksin päättää. Ei kuitenkaan päätä. Jäsenten edunvalvonta on Paperiliiton päätehtävä, oli neuvottelutilanne mikä tahansa, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoi keskiviikkona.
Paperiteollisuuden voimassa oleva työehtosopimus päättyy syyskuun lopussa.
EK:lta lisää kylmää vettä
Vähän myöhemmin Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti irtautuvansa nykyisistä keskusjärjestösopimuksista nykyisen työehtosopimuskauden päättyessä.
– EK:n päätös irtisanoa keskusjärjestöjen väliset sopimukset heittää varjon myös kilpailukykysopimuksessa sovituille talouden toipumista edistäville toimenpiteille, kun vaikeista lähtökohdista syksyllä alkava liittokierros voi rapauttaa pohjaa orastavalta kasvulta, varoitti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta torstaina.
EK:n irtisanomat sopimukset koskevat muun muassa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asemaa sekä ay-jäsenmaksujen perintää.
Kovempaakin kieltä on käytetty. PAMin puheenjohtaja Ann Selin piti keskiviikkona EK:n päätöstä vastuuttomana yrityksenä romuttaa koko suomalainen sopimuskulttuuri.
– Haluaako EK todellakin julistaa sodan tilanteessa, jossa Suomen taloudessa näkyy vihdoinkin valoa? hän kysyi.
Selin ennakoi EK:n päätöksen vaikeuttavan myös neuvotteluja paikallisesta sopimisesta.
– Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu yhteistoimintamenettelyistä ja luottamushenkilöiden oikeuksista. Näiden sopimusten irtisanomisen jälkeen on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä.
Sopuisan kierroksen voi unohtaa
Työnantajien vyörytys tietää uusia vaikeuksia Suomen jo toipumassa olevalle taloudelle. Työajan pidennykset, lomarahojen leikkaukset ja monta vuotta jatkunut palkkojen nollalinja tai olemattomat korotukset luovat painetta, koska yritykset ovat tehneet hyvää tulosta eikä malttia ole nähty osinkopolitiikassa.
– EK:n päätös romuttaa nyt viimeisetkin ajatukset siitä, että tuleva liittokohtainen neuvottelukierros olisi sopuisa. Jokainen liitto lähtee nyt neuvotteluihin omilla tavoitteillaan, jossa on mukana kaikki irtisanottujen keskusjärjestösopimusten asiat. EK:n jäsenliitot joutuvat nyt neuvottelupöydissä tehdyn päätöksen vastuunkantajiksi, ennakoi PAMin Selin.
SAK:n Elorannan mukaan kiky on ollut palkansaajille vaikea rasti.
– On rakennettu suurella vaivalla kattava työmarkkinasopimus ja luotu pohjaa tuleville liittoneuvotteluille. EK:n ratkaisu heikentää eittämättä työmarkkinailmapiiriä ja osapuolten välistä luottamusta.
Nykyisistä sopimuksista osa päättyy syksyllä, osa vuodenvaihteessa. SAK uskoo palkansaaja- ja työnantajaliittojen välisten työehtosopimusneuvottelujen vaikeutuvan, kun niissä joudutaan nyt sopimaan myös tähän asti keskusjärjestösopimuksissa sovittuja asioita.
Hallituksesta on vaadittu palkansaajilta malttia ja vastuuta. Nyt punnitaan, löytyykö pääministeri Juha Sipilästä johtajuutta paimentaa voimiensa tunnossa olevat työnantajajärjestöt takaisin maltin tielle.
uutiskirje 
