Hallituspuolueissa ollaan nyt kovasti huolissaan pienituloisista, syrjäytymisestä ja koulutuksesta. Pääministeri Juha Sipilä linjasi keskustan kuntavaaliristeilyn linjapuheessaan näin: ”Suomi ei ole kunnossa ennen kuin eriarvoistumiskehitys on pysäytetty”. Hänen mukaansa ”Suomi ei saa jakaantua voittajiin ja häviäjiin”.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili Helsingissä leipäjonossa ja kauhisteli ihmisten hätää. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman mukaan ”tärkeintä on syrjäytymisen ehkäiseminen”.
Kokoomus on nostanut kuntavaalikärjikseen muun muassa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) korostaakin varhaiskasvatuksen tärkeyttä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisijänä. Hän asetti juuri työryhmän selvittämään varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Ministeri liputtaa nyt kaikille ilmaisen päivähoidon puolesta.
Pitää olla aika sinisilmäinen, jos nielee pureksimatta nämä myyntipuheet.
Kokoomus on myös ilmaissut huolensa pienituloisista lapsiperheistä ja nuorten harrastamisesta: yli kolmannes nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Harrastaminen on kuitenkin puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan parhaita keinoja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Kokoomus esittääkin ”harrastustakuuta”.
Tämähän kuulostaa kaikki oikein hyvältä.
On hallituspuolueissa toki aiemminkin huolehdittu eriarvoistumisesta ja koulutuksesta.
Pari vuotta sitten, ennen viime eduskuntavaaleja, keskusta lupasi vaaliohjelmassaan, että hyvinvointierot kapenevat ja ”kaikki pysyvät mukana”. Sen mukaan Suomi tarvitsee johdonmukaista ja eriarvoistumista vähentävää perhepolitiikkaa. Yksinelävien köyhyyttä ”tulee ehkäistä pitämällä huolta perusturvasta”. Vaaliohjelmassa puhuttiin koulutuksesta ja osaamisesta ”kivijalkana”. ”Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen on edistettävä”, se julisti.
Kokoomus lupasi, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asemaa parannetaan. Kokoomuksen vaaliohjelman mukaan ”koulutus on kaikkien ulottuvilla”. Ohjelmassa luvataan vahvistaa koulutusjärjestelmän ja yliopistojen rahoitusta.
Perussuomalaisten nokkamies Timo Soini puolestaan julisti ennen vaaleja: ”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kristilliseltä arvopohjalta on meille tärkeä arvo” ja jatkoi: ”Suomessa miljoona ihmistä elää alle tuhannen euron tuloilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että näiltä ihmisiltä ei leikata mitään.” Perussuomalaisten vaaliohjelmassa esitettiin, että opetusryhmille on säädettävä enimmäiskoot ja erityisopetusta on järjestettävä sitä tarvitseville pienryhmissä. Myös ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja on sen mukaan lisättävä.
Tämähän kuulostaa kaikki oikein hyvältä.
Mitä nämä kolme puoluetta sitten ovat hallituksen yhdessä muodostettuaan käytännössä tehneet eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koulutuksen hyväksi?
Sipilän hallitus sopi heti aloitettuaan todella kovista, lähes viiden miljardin euron leikkauksista. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan ne iskevät erityisesti eläkeläisiin ja työttömiin sekä lapsiperheisiin. Vasta joulukuussa hallitus päätti asumistuen leikkauksesta. Sekin osuu erityisesti moniin pienituloisiin.
Hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin – esimerkiksi terveyskeskuksen käyntimaksuihin – roiman korotuksen. Hallitus on myös päättänyt lääkärikäyntien ja lääkkeiden korvauksista leikkaamisesta. Köyhät ovat tähänkin asti maksaneet tällaisista palveluista suhteellisesti enemmän kuin varakkaammat. Hallituksen päätökset kärjistävät tilannetta entisestään. Moni pienituloinen jättää menemättä lääkäriin ja välttämättömät lääkkeensä ostamatta, kun joutuu valitsemaan syömisen ja terveytensä hoitamisen välillä.
Yksi hallituksen laajimmin arvostelua herättänyt päätös on sen historiallisen kovat, vuositasolla noin miljardin euron leikkaukset koulutukseen ja tieteeseen. Ne kohdistuvat koulutuksen kaikkiin tasoihin – varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Ryhmäkokoja kasvatetaan kaikkialla. Hallitus on myös rajoittanut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Tämä on ajanut päiväkodit kaaokseen ja kiihdyttää eriarvoistumista jo varhaisiässä. Erityisen raju on hallituksen ammatilliseen koulutukseen kertarysäyksellä kohdistama melkein 200 miljoonan euron leikkaus. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä voi lisätä nuorten syrjäytymistä.
Monien asiantuntijoiden mukaan yksi todennäköisesti tehokkaimmista nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista olisi oppivelvollisuusiän nostaminen. Asia olikin jo pitkällä valmistelussa Kataisen hallituksen kaudella – kunnes kokoomus torppasi sen kylmästi.
Yksi teko kertoo enemmän kuin tuhat vaalipuhetta. Hallituspuolueet ovat lukuisilla toimillaan kiihdyttäneet eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä heikentäneet koulutusta.
Ehkä tämä tuntuu joistakin kyyniseltä, mutta ainakin minun on nyt hyvin vaikea ottaa tätä hallituspuolueissa äkkiä herännyttä huolta syrjäytymisestä, eriarvoistumisesta ja koulutuksesta vakavasti. Tekojensa valossa näiden puolueiden uskottavuus on tällä saralla olematon.
Gallupit lupaavat hallituspuolueille vaalitappiota kevään kuntavaaleissa. Siksi hallitus on nyt lykännyt päätökset enemmistä leikkauksista vaalien yli ja vaikenee niistä.
Hallituspuolueiden edustajat sen sijaan lupailevat yhtäkkiä kaikkea hyvää ja kaunista. Pitää olla aika sinisilmäinen, jos nielee pureksimatta nämä myyntipuheet.
Kuten huijareista varoittava iskulause sanoo: jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
Kirjoittaja on dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.
uutiskirje 
