Työnantajaliitot ovat viime viikkojen ratkaisuillaan käytännössä romuttamassa kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet. Tästä huolimatta hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti. Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja.
Suomessa on viime vuosien aikana tehty äärimaltillista palkkapolitiikkaa. Jo edellinen laaja työmarkkinaratkaisu vuonna 2014 takasi alle puolen prosentin ja 20 euron palkankorotuksen. Se oli niin maltillinen, että työntekijöiden reaalipalkat laskivat. Syksyllä 2015 hallitus uhkaili pakkolaeilla, minkä seurauksena työmarkkinajärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen, joka suoraan leikkasi suomalaisten duunareiden ansioita ja vähensi valtion verotuloja merkittävästi.
Sipilä löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla. Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.
Suomessa on viime vuosien aikana tehty äärimaltillista palkkapolitiikkaa.
Hallituksen seuraava työmarkkinapoliittinen tavoite on Suomen malli: vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Malliin liittyy isoja ongelmia koskien julkisen sektorin ja palvelualojen matalia palkkoja.
Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johti kuitenkin mallin todennäköiseen romuttumiseen. Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen malliin kanssa.
Seuraavaksi EK ilmoitti, että se yksipuolisesti irtisanoo kaikki keskusjärjestötasoiset sopimukset. Ilmoitus johtaa todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.
Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä. Ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä. Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. On entistä tärkeämpää, että vasemmisto vahvasti kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen liian korkeasta palkkatasosta syypäänä Suomen talouden ongelmiin ja sen sijaan tuo esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 