Valeuutisesta on nopeasti tullut väline monenlaisiin tarkoituksiin.
– Samalla käsitettä on venytetty ja vanutettu, sanoo valeuutisilmiötä vuosia tarkkaan seurannut toimittaja, tietokirjailija ja Valheenpaljastus-blogia Yleisradiolle kirjoittava Johanna Vehkoo.
Esimerkiksi poliitikot voivat mitätöidä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä väittämällä uutista valeuutiseksi. Ja Donald Trump on vähän väliä kiljumassa ”fake news sitä ja fake news tätä”.
”Oikea journalismi on faktapohjaista.”
Vehkoo määrittelee valeuutisen harhautustarkoituksessa tehdyksi tekstiksi tai vaikkapa videoksi, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä. Valeuutinen on olennaisilta osiltaan sepitettä.
Valtaosa Trump-myönteisistä valeuutisista on Vehkoon mukaan pystytty jäljittämään sivustoille, joita ajaa rahanhimo.
Suomessa, kuten Euroopassa laajemminkin valeuutiset ovat usein poliittisesti motivoituneita. Ne ovat Vehkoon mukaan lähtöisin maahanmuuttovastaisilta ja usein äärioikeistolaisilta sivustoilta.
Totuudenjälkeinen aika
Monet nimittävät tätä aikaa totuudenjälkeiseksi ja puhutaan totuudenjälkeisestä politiikasta tai totuudenjälkeisestä demokratiasta. Toisaalta sanotaan, että poliitikot ovat aina valehdelleet.
Mutta oleellista tässä totuudenjälkeisessä ajassa on Vehkoon mukaan se, että nyt korkeassa asemassa olevat ihmiset valehtelevat täysin välittämättä siitä, jäävätkö valheesta kiinni. Sillä ei vain ole merkitystä.
Vehkoo muistuttaa, että Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, vaikka perinteisen median lukuisat faktantarkistuspalvelut selittivät toistuvasti ja perinpohjaisesti, mistä kaikesta hän valehteli kampanjansa aikana.
Ja nyt Trumpin puhenainen Kellyanne Conway on tullut tunnetuksi lanseeraamastaan käsitteestä ”vaihtoehtoiset faktat”. Conwayn työnkuvaan kuuluu nimenomaan hämärtäminen ja hämmentäminen.
– Silti Conway ja vastaavat sarjavalehtelijat saavat satuilla Yhdysvaltain televisiokanavilla sen minkä ehtivät. Heitä kutsutaan sinne, koska he tuovat korkeita katsojalukuja, Vehkoo sanoo.
Vallanpitäjät tviittaavat
Vallanpitäjien ja median ikiaikainen diili on Vehkoon mukaan murenemassa, koska vallanpitäjät eivät enää tarvitse mediaa välittämään viestiään. Trump voi puhua Twitter-tilinsä kautta suoraan seuraajilleen.
– Brexit-kampanjan aikana Britannian tuolloinen oikeusministeri Michael Gove totesi, että kansa on kyllästynyt asiantuntijoihin. Brexit-kampanjaa ei voitettu faktoilla, vaan tunteella.
Perinteisen median valta on murentunut ja murenee lisää. Tämän valtavan muutoksen kaikkia vaikutuksia ei Vehkoon mukaan ole vielä nähty.
– Lisäksi meillä on nyt sosiaalinen media, joka paitsi antaa suoran kanavan poliitikoilta äänestäjille myös vahvistaa yhteiskunnan polarisaatiota kaikukammioissaan. Ihmiset ehkä tekevät kaikukammionsa itse, mutta tietyt sosiaalisen median mekanismit auttavat meitä kaivamaan itsemme yhä syvemmälle poteroihimme, Vehkoo sanoo.
Lähteet esiin
– Oikea journalismi on faktapohjaista, Vehkoo tähdentää.
Hän muistuttaa, että oikean journalismin tärkein tehtävä demokratiassa on tarjota kansalaisille luotettavaa informaatiota, jonka pohjalta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä vaaleissa.
– Jos me toimittajat emme tee valeuutisen ja journalismin eroa tarpeeksi selväksi, ei sitä tee kukaan muukaan, Vehkoo sanoo.
Journalismissa tarvitaan Vehkoon mukaan radikaalia läpinäkyvyyttä. Median on näytettävä, mihin sen esittämä väite perustuu.
– Näytetään lähteet ja annetaan siten ihmisille mahdollisuus arvioida itse journalistista työtä, hän sanoo.
Nyt viimeistään pitää Vehkoon mielestä luopua katteettomista klikinmetsästysuutisista.
– Niillä on tismalleen sama taloudellinen logiikka kuin mainosdollareita metsästävillä feikkiuutisilla. Ne ovat jo vuosikausien ajan rapauttaneet uutismedian uskottavuutta.
Media voi ottaa mahdollisuutena myös sen, jos Trump antaa porttikieltoja tai Juha Sipilä kieltäytyy haastatteluista, sillä niin sanottu pääsy-journalismi on Vehkoon mukaan korruptoivaa. Siinä otetaan mitä saadaan ja täytetään sillä uutisvirtaa.
– ”Paskanpuhumisen aika” antaa ammattimedialle tilaisuuden ottaa uutisagenda omaan haltuun. Päättää itse, mistä uutisoidaan ja etenkin mitä tutkitaan, sen sijaan että reagoidaan täkyihin ja murusiin, joita eri päättäjätahot tiellemme tiputtelevat, Johanna Vehkoo sanoo.
Kirjoitus perustuu Johanna Vehkoon juhlapuheeseen, jonka hän piti Yleisen lehtimiesliiton 70-vuotisjuhlassa Helsingissä 25.2.
lehti 