SAK toivoo hallituksen toteuttavan kehysriihessä leikkausten sijasta työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia. Hallituksen päätavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin.
– Vaikka kaikki hallituksen parhaista keinoista eivät ehdi auttaa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, hyviä keinoja ei saa jättää käyttämättä, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta totesi SAK:n tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Hänen mielestään työehtojen ja sosiaaliturvan heikentäminen ovat julma tapa kannustaa työtöntä. Hallituksen kannustinloukkujen purkamisessa unohtuu yksilön näkökulma.
– Leikkaamisen sijaan tarvitaan inhimillisiä keinoja työnteon kannustimien parantamiseksi. Päivähoitomaksujen alentaminen tukisi perheiden mahdollisuuksia käydä töissä.
Myös asumistuen suojaosan tuplaaminen synnyttäisi työpaikkoja.
– Ratkaisut tietysti maksavat, mutta valtiolla on niihin varaa. Samalla, kun tuloerojen supistuessa 9 400 ihmistä pääsee köyhyysrajan yläpuolelle.
Veropolitiikkaa kannattaa muuttaa
Kannustinloukkujen purkamiseen kannattaisi Kaukorannan mielestä etsiä varoja varakkaita suosivasta verotuksesta. Esimerkiksi hän otti 123 miljoonan euron yrittäjävähennyksen ja 228 miljoonan euron osinkoverotuksen uudistuksen.
– Parempi veropolitiikka antaisi mahdollisuuden purkaa kannustinloukkuja lähes puolella miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaisi yli 30 000 työpaikkaa.
Kaukoranta poistaisi myös sovitellun päivärahan maksamiselta 80 prosentin työaikarajoituksen. Tämä parantaisi matalapalkkatyön kannattavuutta.
– Sovitellun päivärahan maksaminen kokoaikatyöstä lisäisi työnhakijan luottamusta toimeentuloon, kun tulot kasvaisivat varmasti työllistymisen myötä.
Osatyökykyisten työllisyyttä pitäisi Kaukorannan mielestä parantaa pehmentämällä työkyvyttömyyseläkkeen tulorajoja. Tällä hetkellä eläke putoaa nollaan, kun tulot ylittävät 700 euroa.
SAK vaatii, että hallitus pitää kiinni lupauksestaan olla kiristämättä työn verotusta.
Tutkimusta on syytä tukea
Hallituksen pitäisi SAK:n mielestä lisätä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemista. Järjestö vaatii, että rahoitusosuuden tulisi olla vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
– 200 miljoonaa euroa Tekesin kautta olisi hyvä summa, mutta realistisempi lienee sata miljoonaa, Kaukoranta toteaa.
uutiskirje 
