Mainiota, kehuu Rakennusliitto
– Aivan mainiota, kommentoi SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi harmaan talouden valvonnan tiukentamisen tuloksia rakennusalalla.
Hän pitää verotulojen lisäystä merkittävänä ja katsoo, että valvonnan tehostamisessa ollaan oikeilla jäljillä.
– Pidän tulosta mainiona. Erityisesti kun tarkasteluvuosi 2015 oli rakennusalalla erittäin huono.
Iso asia Harjuniemen mielestä on, että lainsäädännön ja valvonnan ansiosta rehelliset yrityksen pärjäävät paremmin Suomen rakennuksilla. UP/KL
Valvonnan säädösperäinen tiukentaminen on kasvattanut valtion verotuloja rakennusalalla. Samalla harmaan talouden toimijoiden kiinnijäämisriski on lisääntynyt ja suomalaisten yrittäjien asema parantunut, arvioidaan Verohallinnon tuoreessa raportissa.
Vuodesta 2011 lähtien on toteutettu harmaan talouden torjuntaan tähdänneitä lakimuutoksia, kuten käännetty arvonlisävero, veronumerorekisteri sekä urakoiden ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus.
Lisääntyneitä valvontatehtäviä hoitamaan on Verohallintoon muodostettu 20-henkinen erikoisvalvontayksikkö.
Tiistaina julkistetun harmaan talouden selvitysyksikön raportin mukaan vuoden 2011 jälkeen toteutetut lainsäädäntömuutokset ovat kasvattaneet verottajan tietoon tullutta rakennusalan palkkasummaa 300 miljoonalla eurolla. Rakennusalan palkkaveroista on kertynyt 100 miljoonaa lisäeuroa.
Vuonna 2015 urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuuden laajennus lisäsi verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla. Laajennus astui voimaan vuoden 2014 heinäkuussa.
Verottajan tietoon tulleiden palkkatietojen lisääntyminen toi runsaat 10 miljoonaa euroa ja urakkatietojen lisäys noin 20 miljoonan euron arvonlisäverotuotot.
Kilpailua tasapuoliseksi
Verohallinnon ylitarkastajan Eeva Tiiran mukaan tavoitteena on verohallinnon tehostaminen ja ns. pimeiden työntekijöiden saaminen verotuksen piiriin. Samalla tarkoitus on parantaa tasapuolisen kilpailun edellytyksiä rakennusalalla.
– Pimeästi toimiminen on tullut rakennusalalla vaikeammaksi, Tiira arvioi.
Lakimuutosten seurauksena rakennusalan yritykset ilmoittavat työntekijöiden palkat aiempaa kattavammin. Verohallinnolle ilmoitetun ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvanut ja ulkomaalaisten työntekijöiden keskipalkat ovat nousseet.
– Havainto antaa viitteitä, että ulkomaalaiset työntekijät ovat tulleet aikaisempaa paremmin verotuksen piiriin. Puutteitakin toki havaittiin, totesi johtaja Janne Marttinen.
Hän korosti, että selvityksessä esitetyt summat ovat varovaisia arvioita uudistusten verotuotoista.
Kehitettävää löytyy
Ylitarkastaja Kristiina Virmajoen mukaan Verohallinto on puutteellisten tietojen sanktioinnin sijaan käyttänyt runsaasti aikaa asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan.
Verohallinnon mielestä lainsäädännössä ja menetelmissä löytyy vielä kehitettävää. Keskeisinä ylitarkastaja Eeva Tiira pitää menettelyn keventämistä yritysten näkökulmasta sekä työmaarekisterin perustamista.
Työmaarekisterin avulla samalla työmaalla toimivat yritykset ja työntekijät voitaisiin tunnistaa luotettavasti.
Mainiota, kehuu Rakennusliitto
– Aivan mainiota, kommentoi SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi harmaan talouden valvonnan tiukentamisen tuloksia rakennusalalla.
Hän pitää verotulojen lisäystä merkittävänä ja katsoo, että valvonnan tehostamisessa ollaan oikeilla jäljillä.
– Pidän tulosta mainiona. Erityisesti kun tarkasteluvuosi 2015 oli rakennusalalla erittäin huono.
Iso asia Harjuniemen mielestä on, että lainsäädännön ja valvonnan ansiosta rehelliset yrityksen pärjäävät paremmin Suomen rakennuksilla. UP/KL
uutiskirje 
