Vihreän vasemmiston (GroenLinks eli GL) paikkaluku nousi neljästä neljääntoista ja kannatusosuus 2,3:sta 8,9 prosenttiin.
Tulos on puolueen historiassa kaikkien aikojen paras. Edellisten, vuoden 2012 vaalien tulos taas oli sille kaikkien aikojen huonoin. Tätä ennen GL:n kannatus oli suurinta vuoden 1998 vaaleissa, jolloin paikkoja tuli 11.
Menestyksestä on kiitetty erityisesti puoluetta johtavaa Jesse Klaveria, joka 30-vuotiaana on Hollannin kaikkien aikojen nuorin puoluejohtaja.
Sosiaalidemokraatit romahtivat vasta vasemmiston kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Yhtä hyvin tuloksen takana voi nähdä sen, että puolue onnistui nousemaan ehkä näkyvimmäksi arvoliberaaliksi vastavoimaksi äärioikeiston Geert Wildersille.
Television vaalikeskustelussa Klaver sanoi, että Hollannin kulttuuria ja perinteitä ei uhkaa muslimien maahanmuutto, vaan Wildersin oikeistopopulismi.
Vihreä ja vasemmistolainen
Euroopan poliittisessa kentässä Hollannin Vihreä vasemmisto asemoituu vihreisiin. Se on Euroopan vihreän puolueen jäsen ja kuuluu europarlamentissa vihreiden ryhmään.
Hollannissa GL lasketaan vasemmistoon, ja myös puolue itse pitää itseään vasemmistolaisena. Tämä näkyi esimerkiksi Klaverin lausunnossa vaalipäivänä, jonka hän omisti ”kaikille vasemmistolaisille ystävilleni Euroopassa”.
”Pitäkää kiinni periaatteistanne. Olkaa rehellisiä. Olkaa pakolaisten puolella. Olkaa Euroopan puolella. Olemme menossa eteenpäin. Ja tämä on viestimme Euroopalle: populismi on pysäytettävissä”, sanoi Klaver.
Lausunnosta käy ilmi myös se, että Vihreä vasemmisto on EU-myönteinen puolue.
Kannatusta yliopistokaupungeista
Vihreän vasemmiston kannatus on suurinta kaupungeissa ja erityisesti yliopistokaupungeissa.
Erityisesti tämän kevään vaaleissa GL sai paljon nuorten ja ensi kertaa äänestävien ääniä.
Puolue on ollut suositumpi naisten kuin miesten keskuudessa. Myös maahanmuuttajien keskuudessa sen kannatusosuus on ylittänyt kokonaiskannatuksen.
GL perustettiin vuonna 1989 neljän puolueen yhteenliittymänä. Perustajapuolueet olivat Hollannin kommunistinen puolue, Pasifistinen sosialistipuolue, Radikaalipuolue sekä Evankelinen kansanpuolue. Kaksi viimeksi mainittua olivat kumpikin vasemmalle kallellaan olleita arvoliberaaleja sosiaalikristillisiä puolueita.
Jesse Klaver eli ”Jessias” on itse esimerkki monikulttuurisuudesta. Hänen isänsä on marokkolaista syntyperää, äidin puolelta sukujuuret ovat hollantilaiset ja indonesialaiset.
Klaver on syntynyt Roosendaalissa Etelä-Hollannissa. Ennen poliittista uraansa hän toimi kristillisen ammattiliiton nuorisojärjestön johtajana.
Klaver valittiin kansanedustajaksi 23-vuotiaana, vuonna 2010. GL:n puheenjohtaja hänestä tuli toukokuussa 2015.
Vasemmistokenttä mullistui
Keskiviikon vaalit merkitsivät perusteellista uusjakoa Hollannin poliittisen kentän vasemmalla puoliskolla.
Tähän saakka aina suurimpana vasemmistopuolueena pysynyt sosiaalidemokraattinen PvdA romahti totaalisesti. Sen paikkamäärä putosi 38:sta yhdeksään, ja kannatusosuus 24,8:sta 5,7:ään.
Suurimpana syynä demarien murskatappioon pidetään puolueen osallistumista Mark Rutten oikeistoliberaalien hallitukseen ja sen vyönkiristyspolitiikkaan.
Vihreän vasemmistopuolueen lisäksi myös Sosialistinen puolue SP on nyt selvästi demareita suurempi.
SP menetti yhden paikan, mutta se sai GL:n tavoin 14 paikkaa. Prosentuaalisesti SP sai hieman GL:ää enemmän eli 9,2 prosenttia äänistä.
SP kuuluu europarlamentissa Suomen vasemmistoliiton tavoin GUE-NGL-ryhmään. Se ei ole Euroopan vasemmistopuolueen (EL) jäsen.
Eläinpuolue voitti myös
GUE-NGL:ään kuuluu myös yksi Hollannin vaalien pienistä voittajapuolueista, eläinten oikeuksien puolue PvdD (Partij voor de Dieren). Sen paikkamäärä nousi kahdesta viiteen ja kannatusosuus oli 3,2 prosenttia.
Hollannin vaalitapa on äärimmäisen suhteellinen. Koko maa on yhtenä vaalipiirinä ja äänikynnys on vain 0,67 prosenttia. Parlamentissa on 150 paikkaa.
uutiskirje 
