Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ilmoitti suurena uutisena eduskunnan välikysymyskeskustelussa, että hallitus aikoo vaiheistaa valinnanvapauden.
Valinnanvapauslaki tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Hallitus on kovan väännön jälkeen päässyt kompromissiin, jonka mukaan maakunta voi ottaa valinnanvapauden käyttöönsä puoli vuotta ennen tai jälkeen sote- ja maakuntauudistuksen.
Alunperinhän keskusta ja kokoomus tekivät vaihtokauppaa marraskuussa 2015: Keskusta sai maakunnat ja kokoomus valinnanvapauden. Perussuomalaiset ovat jääneet huutolaispojan asemaan.
Alunperinhän keskusta ja kokoomus tekivät vaihtokauppaa: Keskusta sai maakunnat ja kokoomus valinnanvapauden.
Hallitus luo voimaantulon vaiheistamisella uuden loukun, joka lisää alueiden epätasa-arvoa. Rehula myöntää, että ”maakunnilla on erilaiset valmiudet toimeenpanna valinnanvapaus”. Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa ja osa saman verran myöhemmin. Hitaimmat saavat Rehulan mukaan painavista syistä lisäajan.
Valinnanvapaus lanaa tietä yksityiselle bisnekselle
Hallituksen paikkausyritys porrastamalla on silkkaa teatteria. Hallitus havahtui kesken lausuntokierroksen siihen, että julkisia yhtiöitä ei ehditä perustaa ennen valinnanvapauslain voimaan tulemista.
Kiireellä perustetut yhtiöt eivät olisi kilpailukykyisiä markkinoilla jo pitkään toimineiden ylikansallisten yritysten kanssa. Potilaat ja sosiaalitoimen asiakkaat voivat alkaa kirjautua sotekeskuksiin 2018 puolella eli reilun vuoden päästä.
Yksityisillä terveydenhuollon yrityksillä on valmiina jo vahvat markkinointikanavat. Julkisilla yhtiöillä ei mitään kokemusta palvelujen markkinoinnista. Valinnanvapauden voimaantulo – siirtymäajasta huolimatta – antaa vahvan etulyöntiaseman yksityisille yrityksille.
Niillä on myös toimivat kanavat työterveyshuollon kautta, sillä myös sen piirissä olevat kirjautuvat perustettaviin sotekeskuksiin.
Pienituloisille vapaus valita palvelunsa
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kyseli välikysymyskeskustelussa, että miksi pienituloisille ei annata vapautta valita omia palvelujaan. Miksi se on rikkaiden etuoikeus?
Tätä retoriikkaa perussuomalaiset, mutta myös kokoomus ja keskusta, ovat viljelleet taajaan.
Läheltä katsoen se näyttää hyvältä: jokainen haluaa lisää valinnanvapautta. Pidemmällä aikavälillä, ja jo hyvin pian valinnanvapauden tultua todeksi, palvelumaksut uhkaavat nousta.
Hallitus on itse myöntänyt, että paineet palvelumaksujen korotuksiin kasvavat. Jo nyt potilaiden oma maksuosuus on Suomessa kansainvälisesti katsottuna korkea. Asiakasmaksut koskettavat pahiten kaikkein pienituloisimpia.
”Oven taakse ei tule portsaria”
Paljon viljelty retorinen veto on ollut, että potilaalle tai sosiaalitoimen asiakkaalle on yhdentekevää palveluntuottajan tausta. Totta, ettei hädässä oleva asiakas/potilas lue lappua oven pielessä.
Kyse onkin, että miten palvelut tuotetaan kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Julkisten palvelujen pakkoyhtiöittäminen johtaa väistämättä kustannusten nousuun päinvastoin kuin on ollut tavoitteena. Tästä hallituksella on vastuu.
Vahva julkinen terveydenhuolto on mahdollistanut julkisen terveydenhuollon eurooppalaisittain korkeatasoiset palvelut. Yksityisen sektorin ykköstavoite on tuottaa osinkoja osakkeenomistajille. Terveyspalvelut ovat väline tähän, ei itsetarkoitus.
Vetoaminen terveysasemien jonoihin ei ole kestävä peruste romuttaa toimiva osa terveydenhuollosta.
uutiskirje 
