Kymmenet kansalaisjärjestöt vaativat hallitusta korottamaan Suomen pakolaiskiintiötä loppukuun kehysriihen yhteydessä. Kampanjassa ovat mukana muun muassa Amnesty, SPR ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Kiintiön korottamista kannattavat myös professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.
– Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi, sanoo kampanjaan osallistuva taloustieteen professori Korkman.
Hänen argumenttinsa kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.
– Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on.
Kiintiön nostamisesta lupauksia
Useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi. Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.
Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajan Pia Lindforsin mielestä perustelu ontuu. Suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain.
– On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut.
Vuonna 2015 turvapaikkaa Suomesta haki 32 476 henkilöä. Viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle 5 651:een.
– Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä. Nostamalla kiintiötä Suomi voi vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja.
Kuntapaikkoja saatu lisää
Pakolaiset pääsevät muuttamaan Suomeen tarkoin määritellyn prosessin kautta, yleensä perhekunnittain. Tämä edesauttaa kotoutumista, kun perhe on turvassa ja kotikuntaan päästään muuttamaan suoraan.
Pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää on saatu lisättyä. Amnestyn vaalikampanjassa yli 2 100 kuntavaaliehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Kuntapaikkojen puutetta on kuitenkin pidetty yhtenä perusteena kiintiön pitämiselle nykyisellä tasolla.
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan viesti on selvä: kunnat haluavat kantaa vastuunsa kansainvälisestä pakolaistilanteesta.
– Eduskunnan on ryhdyttävä samaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin turvapaikkalinjauksia on kiristetty ja Suomeen pääsyä vaikeutettu niin sisä- kuin ulkorajoja sulkemalla.
Suomi laski kiintiötään
Suomi laski kiintiötään perussuomalaisten tullessa hallitukseen. Samaan aikaan maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.
Kolme vuotta sitten Suomi korotti väliaikaisesti pakolaiskiintiötään 1 050 henkilöön, mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön, samalle tasolle kuin kiintiö on ollut vuodesta 2003 lähtien.
Samassa ajassa vainoa tai ihmisoikeusloukkauksia pakenemaan joutuneiden määrä on lisääntynyt 17,1 miljoonasta 65,3 miljoonaan. Kansainvälisten, pääosin pakolaisleireillä elävien pakolaisten määrä on niin ikään yli kaksinkertaistunut, 9,7 miljoonasta 21,3 miljoonaan.
– Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.
Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een, vaikka sinne on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.
Pitkään kiintiöpakolaisten vastaanotossa ykkösenä ollut Yhdysvallat taas leikkasi kiintiönsä puoleen.
Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä: väkivaltaa kokeneita naisia, yksinhuoltajaäitejä, lapsia, vammaisia ja kidutettuja. Viime vuosina noin puolet kiintiöön valituista on ollut lapsia.
Vetoomus Risikolle
#MeVälitämme-tunnuksella kerätään vetoomuksiasisäministeri Paula Risikolle pakolaiskiintiön nostamiseksi. ”Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä, vai maana, joka sulki silmänsä ja ovensa heikoimmassa asemassa olevilta? Suomen pakolaiskiintiötä on korotettava”, lukee vetoomuksessa, jossa keskiviikkona puolilta päivin oli 4 466 allekirjoitusta.
lehti 