Suomi ensimmäisenä
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikille kansakoululaisille ryhdyttiin tarjoamaan maksuton kouluateria.
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta ja kasvatusta. Ruokailu on oppimistilanne mm. tapakulttuurista, ruoan alkuperästä ja kestävästä kehityksestä.
Koulujen ruokalistat vaihtuvat 6 viikon välein siten, että joka päivä on eri ruoka. Näin ei ole läheskään kaikissa Euroopan maissa.
Ruokaan kuuluu juoma, leipä ja levite. Koululaiset saavat pelkän lämpimän ruoan sijaan täysipainoisen aterian. UP
Koulujen kasvisruokapäivästä riidellään monessa kunnassa. Osa valtuutetuista katsoo, ettei ”pupujen ruoasta” saa tarpeeksi ravintoa. Helsingissä ja monessa muussa Uudenmaan kunnassa kasvisruoka on aina toisena vaihtoehtona.
Kunnat saavat itse päättää, kuinka järjestävät kouluruokailun ja ateriat. Monissa kunnissa on katsottu 1990-luvun lamasta lähtien lähinnä ruoan hintaa, ei niinkään laatua.
Opetushallituksen tilastoissa kouluaterian hinnaksi tulee keskimäärin 2,75 euroa. Mukana laskelmassa ovat peruskoulujen ruokaostot, keittiön henkilöstökulut ja mahdolliset ruoan kuljetuskulut keskuskeittiöstä koululle. Tilasto on vuodelta 2015.
Helsingissä tehtiin muutama vuosi sitten päätös, että yhtenä päivänä viikossa koululaisille tarjotaan vain kasvisruokaa. Tällöin molemmat vaihtoehdot ovat kasvisruokia.
Monissa Suomen kouluissa vaihtoehtoa ei ole. Ainoastaan perustellusta syystä erityisruokavaliota noudattavat saavat toisenlaiset ateriat kuin muut.
Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta huomauttaa, että kasvisvaihtoehdon pitäminen sekaruoan rinnalla ei välttämättä kasvata ruokamenoja.
– Helsingissä on useamman vuoden jälkeen huomattu, että jokapäiväisestä kasvisruokavaihtoehdosta huolimatta kustannukset ovat pysyneet ennallaan verrattuna aiempaan.
2000-luvun ilmiö
Kasvisruoan tarjoaminen kouluissa on Mannisen mukaan 2000-luvun ilmiö. Tosin puuroja ja vellejä on syöty kouluissa kouluruokailun kehittämisestä lähtien.
– Pinaattikeittoa ja -lettuja ja muita kasviruokia on ollut ruokalistoilla aikaisemminkin. Kasvisaterian tuominen sekaruoan vaihtoehdoksi tapahtui vasta 2000-luvulla.
Monessa Uudenmaan kunnassa koululainen voi valita halutessaan kasvisruoan joka päivä. Kasvisruokavaliosta ei tarvitse enää erikseen ilmoittaa.
Vain neljä kriteeriä
Aiemmin kouluruokailusta säädettiin tarkkaan. Normienpurussa peruskouluasetuksesta poistettiin mm. kohdat, milloin ruokailu tulisi järjestää ja kauanko siihen pitäisi varata aikaa.
Manninen kertoo, että laissa on enää neljä laatukriteeriä. Kouluruokailun pitää olla tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu ja aterian tulee olla täysipainoinen ja maksuton.
Kuntien tulkinta on varsin kirjavaa. Siksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Opetushallitus ovat laatineet kouluruokailusuosituksen. Niissä kerrotaan esimerkiksi, paljonko eri-ikäisten lasten tulisi saada ateriasta energiaa ja paljonko ruoassa tulisi olla proteiineja ja hiilihydraatteja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä yli 70 prosenttia kouluruokailun järjestäjistä ilmoittaa käyttävänsä suositusta apuna aterioiden suunnittelussa.
Ruokailu on kasvatustilanne
Manninen huomauttaa, että useamman ruokavaihtoehdon myötä kouluruokailuun osallistuvien oppilaiden määrä on kasvanut. Se tukee koulun kasvatustehtävää.
– Yhteinen ruokailu ja hyvät pöytätavat kuuluvat koulun kasvatustavoitteisiin, hän muistuttaa.
Kouluterveyskyselyistä on huomattu, että perheet syövät yhdessä entistä harvemmin. Viikonloppuisin kaikilla ei ole yhteisiä ruokahetkiä ja aterioita voi jäädä väliin.
Suomi ensimmäisenä
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikille kansakoululaisille ryhdyttiin tarjoamaan maksuton kouluateria.
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta ja kasvatusta. Ruokailu on oppimistilanne mm. tapakulttuurista, ruoan alkuperästä ja kestävästä kehityksestä.
Koulujen ruokalistat vaihtuvat 6 viikon välein siten, että joka päivä on eri ruoka. Näin ei ole läheskään kaikissa Euroopan maissa.
Ruokaan kuuluu juoma, leipä ja levite. Koululaiset saavat pelkän lämpimän ruoan sijaan täysipainoisen aterian. UP
lehti 