Maailman sotilasmenot kasvoivat toisena vuotena peräkkäin ja olivat viime vuonna noin 1 686 miljardia dollaria. Kolme sotilasmenojen kärkimaata, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, kasvattivat kaikki armeijoihin ja asevarusteluun käyttämiään summia vuonna 2016.
– Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita vakavia humanitaarisia kriisejä, jotka vaativat kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.
– Näiden kriisien ratkaisujen on oltava ennen kaikkea muuta kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla. Samoin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen seurauksien hoitoon pitäisi kohdentaa nykyistä suurempia resursseja.
Suomessakin armeija on yksi harvoista tahoista joihin ei kohdisteta raskaita budjettileikkauksia
Rauha ei tule sotilasmenoja kasvattamalla
Suomessakin armeija on yksi harvoista tahoista, joihin ei kohdisteta raskaita budjettileikkauksia. Päinvastoin: puolustusvoimien määrärahoja ollaan seuraavien vuosien aikana kasvattamassa massiivisten hankintaohjelmien myötä.
– Suomen pitäisi panostaa inhimilliseen turvallisuuteen, ei asevarusteluun, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.
Rauha ei tule sotilasmenoja kasvattamalla, kansainvälinen rauhanliike kritisoi. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne vaatii asevarustelun sijasta kipeästi panostuksia rauhaan ja inhimilliseen turvallisuuteen.
Rauhanjärjestöt muistuttavat, että pienikin osa sotilasmenoihin käytettävästä rahasta auttaisi merkittävästi maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria.
Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri julkaisi 24.4.2017 vuosittaiset asevarustelutilastot vuoden 2016 osalta.
uutiskirje 
