Hallitus päätti maanantaina kokeilusta, jolla 2 200 koululaista saa itse valita opiskelemansa kielen. Hallitusohjelman mukaisesta kokeilusta tiedotti perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa pyrkivä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.
– Tämä on historiallinen hetki Suomen kielipolitiikassa. Suomessa on opiskeltu pakollista ruotsia vuosikymmeniä ilman, että nuorille on tarjottu tai edes harkittu muita vaihtoehtoja. Tänään hallitus sopi, että 2 200 nuorta saa valita itse, tarvitsevatko ruotsin sijaan enemmän jonkun toisen kielen taitoa, Terho kertoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti lausuntokierrokselle perusopetuslain väliaikaisen muuttamisen. Kokeilun on tarkoitus alkaa elokuussa 2018.
Vaihtoehtona kaksi vierasta kieltä
Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
– Kaikkia nuoria koskeva pakollinen ruotsin opiskelu on rasite monipuoliselle kieliosaamiselle eikä monessa osin Suomea vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Kannustan kuntia hakemaan mukaan kokeiluun. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, Terho painottaa.
Hallituksen mukaan kokeilussa seurataan, kuinka se vaikuttaa oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja -tarjontaan sekä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Oppilaalle kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista. Kokeiluun voivat osallistua luvan saaneiden opetuksen järjestäjien perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla lukuvuonna 2018 eivätkä ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Kokeiluun osallistuvien oppilaiden perusopetuksen oppimäärään ei sisältyisi toista kotimaista kieltä vaan vähintään kahden vieraan kielen oppimäärät.
Ammattikoulu ja kielikysymys koplattiin
Sampo Terho on aiemmin liittänyt kielikokeilun ehdoksi ammatillisen koulutuksen reformin etenemiselle. Hallitus antoi maanantaina myös sitä koskevan esityksen.
Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Koulutus työpaikalla järjestettäisiin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvana oppisopimuksena tai ilman työsopimussuhdetta toteutettavana koulutussopimuksena, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtehtävissä.
Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.
– Ammatillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Hänen mukaansa uudistus vastaa nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin. Reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistavat opiskelijoiden työllistymistä.
– Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa suomalaista ammattiosaamista.
lehti 