– Menetin maani, puutarhani ja kaiken muunkin oopiumille, kertoo kabulilaisessa huumevieroituslaitoksessa makaava Ghulam Nabi. Laihan 30-vuotiaan miehen kasvot heijastavat yksinäisyyttä ja epätoivoa.
Nabi alkoi polttaa hasista jo nuorena, mutta vaihtoi oopiumiin 15-vuotiaana, kun tuntemattomat hyökkääjät olivat tappaneet kaksi hänen veljeään.
Muutamassa vuodessa riippuvuus vieroitti Nabin perheestään. Hänen vaimonsa, viisi lastaan ja sukulaisensa kävivät vieraiksi, kun mies nukkui yöt ulkosalla.
– En tiedä, mitä perheeni syö, mitä he pitävät päällään tai keneltä he lainaavat rahaa, koska menetin kaiken oopiumille. Jos löysin pari kolikkoa, ostin oopiumia. Saatoin selviytyä ilman ruokaa, mutten ilman oopiumia.
Nabi sanoo elämänsä muuttuneen paremmaksi sen jälkeen kun tuli viime kuussa vieroitukseen. Mies on päättänyt, ettei enää koskaan käytä oopiumia, vaan työskentelee kovasti elättääkseen perheensä.
Oopiumia saa
halvalla
Narkomaanien parantuminen on kuitenkin harvinaista Afganistanissa.
Pussillisen oopiumia saa vapailta markkinoilta parilla eurolla. Halvan hinnan vuoksi monet maan köyhimmätkin asukkaat voivat aloittaa käytön nuorina.
Afganistanin huumeiden vastainen ministeriö pelkää, että oopiumriippuvaisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2006, jolloin riippuvaisia arvioitiin olevan noin miljoona. Ministeriö on käynnistänyt huolensa todentamiseksi uuden tutkimuksen, mutta tuloksia ei ole vielä saatu.
Afganistanissa perheiden yhteisöllisyys on pahentanut huumeongelmaa. Kun useat sukupolvet asuvat saman katon alla, riippuvuus siirtyy nopeasti. Mieheltä vaimolle, pojalle, tyttärelle ja niin edelleen, kunnes koko perhe tai kylä on huumekoukussa. Badakhshanin ja Nangarharin maakunnissa kokonaiset kylät ja jopa alueet ovat huumekoukussa.
Suurin ongelma
on rahan puute
Salima (nimi muutettu) on käyttänyt oopiumia säännöllisesti 20 vuotta. Hän on vasta 40-vuotias, mutta laiha ja luinen vartalo näyttää kolmisenkymmentä vuotta vanhemmalta.
Salima aloitti oopiumin käytön, kun jäi leskeksi ja kahden pienen pojan äidiksi.
– Naapuruston nainen söi oopiumia, ja minäkin aloitin. En ymmärtänyt silloin huumeen voimaa.
Monet aloittavat oopiumin käytön polttamalla ja siirtyvät myöhemmin piikittämään.
Afganistanin huumeiden vastaisen ministeriön tiedottajan Zalmai Afzalin mukaan suurin ongelma on rahan puute. Siksi huumeriippuvuuden ehkäisyyn ja hoitoon keskittyvät laitokset eivät voi toimia kunnolla.
Huumehoitolat – myös se missä Ghulam Nabi koettaa parantua – pyörivät jo nyt kansainvälisen avun varassa, ja ministeriön tiedottaja Zalmai Afzali toivoisi rahaa lisää.
*Killid on itsenäinen afganistanilainen mediayhtymä ja IPS:n yhteistyökumppani.
Lääkärit: Koukkuun jäädään Iranin-matkalla
Lääkärien mukaan monet afganistanilaiset jäävät huumekoukkuun oleskellessaan ulkomailla.
– Kun kyselee potilailta, 85 prosenttia heistä kertoo jääneensä koukkuun Iranissa, kabulilaisen huumevieroituslaitoksen lääkäri Wahidullah Koshan sanoo.
Nangarharilaisen hoitolan lääkäri Laiqullah Obaidi pitää kollegansa esittämää lukua todenmukaisena. Hänenkin potilaissaan on sama osuus paluumuuttajia.
Huumeiden vastaisen ministeriön tiedottaja Zalmai Afzali arvioi, että joka toisessa Pakistanista tai Iranista palaavassa perheessä joku perheenjäsen on jäänyt huumekoukkuun ulkomailla olon aikana.
Afganistanissa yhden perheenjäsenen – yleensä miehen – huumeriippuvuus leviää usein muillekin. (IPS)
Fakta
Afganistan tuottaa vuodessa noin 6 900 tonnia raakaoopiumia. Määrä on suurempi kuin oopiumin maailmanlaajuinen kysyntä.
Raakaoopium jalostetaan heroiinijauheeksi etupäässä länsimaiden pimeille markkinoille.
YK:n raportin mukaan oopiumunikon viljely on vähentynyt viime vuodesta viidenneksellä. Paikallinen tarjonta on kuitenkin yhä niin runsasta, ettei hinta ole noussut.
Vuonna 2006 noin miljoona afganistanilaista oli oopiumkoukussa.
Heistä 7 prosenttia oli lapsia, 13 prosenttia naisia ja loput miehiä. (IPS)
uutiskirje 
