Hallitus ei saa enää jatkaa työttömien olojen kurjistamista. Kaikkien työttömyysturvaan tehtyjen heikennysten jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työttömien aktiivisuudelle tiukkoja velvoitteita sekä samalla työ- ja elinkeinoministeriö tiukennuksia karensseihin. Hallituspuolueiden heikko vaalimenestys johti kuitenkin siihen, että hallitus ei puoliväliriihessä uskaltanut niitä ehdottaa vaan jätti ne jatkovalmisteluun.
Työttömyysturvan leikkauksille ja karenssien kiristämisille SAK sanoo jyrkästi ei. Emme ole osallistuneet työttömyysturvan aktiivimallin valmisteluun lainkaan. Mallissa on kyse työttömyysturvan lisäleikkaamisesta, ja se on näin kilpailukykysopimuksen vastainen.
Työttömien sanktiot ovat Suomessa jo nyt pohjoismaisittain todella kovat eikä työttömien kepittämistä kaivata lisää. Uudet karenssit ja työttömien olojen kurjistaminen eivät synnytä uusia työpaikkoja, vaikka maan hallitus näin näyttää kuvittelevan. SAK on vaatinut työttömyysturvaan liittyvien karenssien yksinkertaistamista sekä selkeyttämistä.
Uudet karenssit ja työttömien olojen kurjistaminen eivät synnytä uusia työpaikkoja.
Niin sanotun aktiivimallin sijaan työllisyydenhoidossa tulee painopisteen olla työttömän näkökulmasta aidossa omaehtoisuutta tukevassa toiminnassa, kuten omaehtoisen opiskelun helpottamisessa.
Tätä yritimme ratkoa työryhmässä yhdessä työnantajien kanssa, mutta näkemyksemme poikkesivat niin täysin toisistaan, ettei työryhmä esittänyt yhteisiä ehdotuksia epäkohdan korjaamiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät poruisan työryhmän työstä eriävän mielipiteen, jossa edellytämme hallituksen harkitsevan muun muassa työttömien omaehtoiseen opiskeluun liittyvän tarveharkinnan poistamista.
Paine asiassa siirtyy nyt siis hallitukselle, jonka on tehtävä tuntuvia parannuksia työttömien mahdollisuuteen opiskella. Piiskaamisen sijasta tarvitaankin ohjeistamista ja mahdollisuuksia – koulutus on ainoa keino saada vapaana olevat työpaikat ja työttömät kohtaamaan toisensa.
Maan hallituksella on myös ratkottavanaan työttömien palveluiden järjestäminen sote- ja maakuntauudistuksessa.
Työvoimapalvelut nykymuodossaan kokevat sote-uudistuksen myötä täydellisen muutoksen, ja ainakaan minulle ei ole selvinnyt, miten palvelut hoidetaan jatkossa. Palveluiden tulee olla jatkossakin valtakunnallisesti yhtenäiset sekä asiakkaiden näkökulmasta selkeät.
Hallituksen kaavailemassa mallissa on syytä epäillä alueellisen tasa-arvon toteutumista. Lisäksi on olemassa todellinen uhka, että alalle tulevat yritykset suorittavat niin sanottua kermankuorintaa ja hoitavat vain helpot tapaukset jättäen hankalasti työllistyvät vaille palvelua.
Työllisyyden parasta hoitoa ovat aina uudet työpaikat. Myönteistä on, että Suomen talous on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle, vaikkakin varsin hennolle.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tehneet yhteisen verokannanoton maamme hallituksen suuntaan. Se, mitä nyt tarvitaan valtiovallalta, on kotimaisten kasvuedellytysten turvaaminen.
Se tarkoittaa muun muassa, ettei palkkojen verotusta saa kiristää. Tärkeää on myös kompensoida kaikilla palkkatasoilla kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK täytti äskettäin 110 vuotta. Maailma ja työelämä muuttuvat, mutta on asioita, jotka on syytä pitää mielessä edelleen. Keskeisin niistä liittyy työvoimaan.
Suomen tärkein kilpailuvaltti ovat osaavat ihmiset. Työllistymistä on nyt tuettava varmistamalla aikuiskoulutuksen ja työttömien palvelujen rahoitus.
Työelämän kysymyksissä olemme kehittäjä ja eteenpäin katsova. Töitä ja epäkohtien esiintuomista meille riittää varmasti paljon jatkossakin. Etenkin nyt vappuna työväestön ja opiskelijoiden juhlapäivänä.
Kirjoittaja on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, johtaja.
uutiskirje 
