PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi vaati hallitusta kieltämään nollatuntisopimukset.
– Nollatuntisopimukset tulee kieltää, jos työntekijä ei tee vapaaehtoisesti nollatuntisopimusta. Nollasopimuksella jatkuvasti työhön tarvittaessa kutsuttava työntekijä on nykyajan löysässä hirressä roikkuva työn orja.
– Hallituksen toimet eivät ole riittäviä, vaikkakin ovat ihan oikean suuntaisia, arvioi Koivuniemi hallituksen puoliväliriihen päätöstä nollatuntisopimuksista. Hallitus valmistellee lakimuutoksia, joilla pyritään säätelemään nollatuntisopimusten käyttöä.
Työttömiä nöyryytetään kohtuuttomasti.
Asumistuen leikkauksen sijaan lisää vuokra-asuntoja
Raumalla puhunut Koivuniemi ryöpytti hallitusta myös puoliväliriihen päätöksestä leikata asumistukea.
– Vaarana on pienituloisten pompottelu asumistuen ja toimeentulotuen välillä. Hallituksen pitäisi tehdä toimenpiteitä pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteelle ja vuokrien tasolle, eikä kurjistaa pienituloisten vuokra-asujien elämää.
Koivunimi arvosteli myös työttömyysturvan aktiivimallia.
– Työttömiä nöyryytetään kohtuuttomasti. Teet niin tai näin, aina häviät jos et saa työtä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät kärsivät tästä kepistä rajuimmin. Työllisyys ei parane työttömien asemaa kurjistamalla vaan oikeiden työpaikkojen luomisella.
Palkankorotusten lisäksi parannuksia osa-aikaisten asemaan
Koivuniemi painottaa, että talouskasvu ei vaarannu, vaikka työntekijät saavat ansaitsemansa palkankorotukset.
– Me emme enää todellakaan tyydy nollaan, emmekä ykköseenkään. Palkankorotusten lisäksi on saatava selkeitä parannuksia myös osa-aikaisten asemaan, työoloihin ja muihin työsuhteen ehtoihin, Koivuniemi vaatii.
Hän arvosteli myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimia neuvottelujärjestelmän romuttamiseksi. Paikallinen sopiminen EK:n ajamalla mallilla ei käy pamilaisille.
– Kiitos siis EKn jokainen liitto neuvottelee omista lähtökohdista, kun työnantajat romuttivat yhteisen sopimisen ja kikyn yhteydessä esille nousseen Suomen mallin.
Hän kysyy, että onko reilua sopia palkanalennuksesta työpaikalla, jossa neuvotteluosapuolina on neljä työntekijää ja työnantaja.
– Mitenkähän käy, jos työnantaja antaa vaihtoehdoksi työntekijöille joko hyväksyä paikallisen sopimuksen palkan alennuksesta tai lähteä firmasta ulos?
– Jos työpaikat saisivat vapaat kädet sopia palkoista itse ilman joukkovoimaa tuntipalkka voisi olla se Nalle Wahlroosin haluama kuusi euroa tai vaikka kolme euroa, sanoo Koivuniemi.
lehti 