”Palkkatyö on kuoleva elämänmuoto”, väittää toimittaja-tietokirjailija, Kansan Uutisen bloggarinakin toimiva Pontus Purokuru Vasemmistofoorumin Peruste-verkkolehden debatissa.
”Palkkatyö on edelleen normaali työsuhteen muoto ja – huomio – haluttu sellainen”, Purokurulle vastaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Peruste-verkkolehden Työn tulevaisuus -teemanumero keskittyy työelämän muutoksiin, mutta myös siihen onko työllä itsellään tulevaisuutta. Taloustieteilijä Juliet B. Schor pohtii, mitä työelämälle pitäisi tehdä, jos pyrkisimme todella hillitsemään ilmastonmuutosta. Hän maalailee ekologista tulevaisuutta, jossa ihmiset tekisivät töitä radikaalisti vähemmän.
Taloustieteilijä Dean Baker suhtautuu epäilevästi kaikkein villeimpiin robotisaatiovisioihin. Hänen mukaansa tuottavuuden kasvu on itse asiassa ollut sangen hidasta viime vuosina, mikä kertoo päinvastaisesta kehityksestä kuin usein toistettu tarina siitä miten robotit korvaavat ihmistyön.
”Työ ei anna merkitystä”
Mutta se palkkatyön tulevaisuus. Purokuru perustelee väitettään muun muassa sillä, ettei Suomessa ole nähty täystyöllisyyttä sitten 1980-luvun.
”Euroopassa elää historiallisen suuri joukko ihmisiä palkkatyön ulkopuolella. Nuoret haluavat elämäänsä merkitystä, mutta palkkatyö ei ole ensisijainen keino tavoitella sitä. Työ on yhä useammin vain väline, jolla päästään käsiksi olennaiseen eli rahaan.”
Purokurun mielestä hyvän elämän ehdot eivät täyty palkkatyössä, joka on ”eräänlainen valvontarangaistus, jossa toinen päättää, mitä ihminen saa tehdä ajallaan. Usein tämä toisen päättämä tekeminen on joko tiukasti ottaen tarpeetonta tai suoraan haitallista ilmastolle, eläimillä ja ihmisen psyykelle”.
”Enemmistölle myönteinen asia”
Antila vastaa Purokurulle positiivisen vapauden käsitteen pohjalta: ”Näkemykseni on, että vapaus elämässä mahdollistuu työelämään osallistumisen kautta.”
”Jos palkkatyöhön ei osallistuta kuin omin ehdoin ja huomattavasti nykyistä vähemmän, mistä saadaan rahat veroihin joilla kustannetaan kaikille laadukkaat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut perustulon lisäksi?”, hän kysyy.
Antilan mukaan palkkatyö on myös suurimmalle osalle myönteinen asia. Hän vetoaa tässä Tilastokeskuksen ja SAK:n selvityksiin.
Tilastokeskus on kymmeniä vuosia kysynyt palkansaajilta Työolotutkimuksessa niin sanotun lottokysymyksen, jossa vastaajat ovat saaneet valita mitä tekisivät siinä tapauksessa, jos saisivat rahaa esimerkiksi lotosta tai perintönä niin paljon, ettei enää olisi taloudellista pakkoa käydä töissä. Alle viidennes työssäkäyvistä palkansaajista lopettaisi työnteon kokonaan ja samansuuruinen osuus jatkaisi kuten nytkin. Reilusti yli puolet haluaisi jatkaa työntekoa, mutta he haluaisivat vähentää sitä nykyisestä.
lehti 