Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti perjantaina lausuntokierrokselle jo etukäteen kummastellun lakihankkeen työttömien aktivoimiseksi. Hallitus on velvoittamassa työttömät hakemaan työtä keskimäärin kerran viikossa ja raportoimaan siitä sähköisesti viranomaisille.
Jos ja kun laki hyväksytään, se aktivoi monia muitakin kuin työttömiä. Tiedossa on valtava rumba, jossa työttömät lähettävät hakemuksia työpaikkoihin, joihin eivät todellisuudessa pyri, ja satoja tuhansia ilmoituksia tästä aktiivisuudestaan viranomaisille, jotka eivät ehdi lukea niitä.
Mittakaavasta saa käsityksen katsomalla uusimpia työttömyyslukuja.
Työ- ja elinkeinokeskuksissa oli maaliskuun lopussa 317 300 työtöntä työnhakijaa. Kun heidät velvoitetaan raportoimaan aktiivisuudestaan, tarkoittaa se yhtä monta raporttia viikossa. Kuukaudessa raportteja tulee viranomaisille 1,2 miljoonaa ja vuodessa yli 15 miljoonaa, vaikka työttömyys hieman laskisikin.
317 300 työtöntä lähettää joka viikko työhakemuksen karenssin uhalla tällä hetkellä työ- ja elinkeinokeskuksissa avoinna olevaan 18 815 työpaikkaan. Se ei ole koko totuus kaikista avoimista työpaikoista, mutta kertoo jälleen mittakaavan.
Työhakemuksia tulee alle 20 000 työpaikkaan, joista nyt yli 4 000 koskee erityisasiantuntijoita, 317 000 viikossa, 1,2 miljoonaa kuukaudessa ja yli 15 miljoonaa vuodessa.
Mistä löytyvät ne henkilöstöjohtajat, jotka pystyvät käsittelemään tällaisen hakemusmäärän – varsinkin kun suuri osa on lähetetty vain velvoitteen täyttämiseksi? Eivät mistään.
Ei ole aiheeton se pelko, että työantajat alkavat jatkossa kaihtaa julkisia työvoimapalveluita pelätessään tuhansien turhien työhakemusten tulvaa karenssien välttämiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää lakihanketta tarkemmin ensi viikolla. Selvitettävää todella on.
lehti 