Moraalista vapaa kilpailu
Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina järjestetyssä keskustelutilaisuudessa arvioitiin uusliberalismin ideologiaa Paavo Löppösen tuoreen Vapauden markkinat -kirjan pohjalta.
Akateemikko Ilkka Niiniluoto luonnehti uusliberalismin markkinoimaa vapautta erikoiseksi ja varsin rajoittuneeksi vapauden muodoksi, pelkäksi markkinoiden vapaudeksi.
Niiniluodon mielestä uusliberalistit ovat unohtaneen Ranskan vallankumouksen kolmesta suuresta teesistä kaksi, veljeyden ja tasa-arvon. Jäljelle on jäänyt vain vapaus.
Painavassa puheenvuorossaan Niiniluoto määritteli uusliberalismin vastakohdaksi pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, jossa vapaus on yhdistetty sosiaaliseen vastuuntuntoon.
Uusliberalistisessa ajattelussa talous on puhdistettu kaikesta eettisestä arvioinnista. Sen mukaan ei ole eettistä koodia, joka perustelisi puuttumista markkinoihin.
Niiniluoto ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan taloudellista toimintaa ei voisi, eikä tarvitsisi arvioida eettisesti.
– Talous koskettaa kaikkia ihmisiä. Miten ihmeessä se voisi olla kaiken eettisen arvioinnin ulkopuolella, Niiniluoto polemisoi. UP/KL
Uusliberalismi on viime vuosikymmenet talouspolitiikan keskustelua hallinnut suuntaus. Se on myös pitkälle sanellut talouspolitiikan linjauksia. Uusliberalismin nimissä on vaadittu markkinavapauksia, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista.
Suomen Pankin entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja Paavo Löppönen on käyttänyt eläkeaikaansa analysoimalla uusliberalismin oppia ja ideologiaa. Hänen tuore kirjansa Vapauden markkinat – Uusliberalismin historia on syväsukellus aatteeseen.
Esseeksi kutsumaansa 212-sivuisen teoksen johdannossa Löppönen kirjoittaa, että mahdollisten hyötyjen ohella uusliberalismi on aiheuttanut paljon kärsimystä ja taantumista ihmisten elämässä.
– Tämän vuoksi valistuksen perintöä vaaliva kansalainen tuntee velvollisuudekseen valaista uusliberalistisen ideologian hämärää ja poliittis-yhteiskunnallisia vaikutuksia, Löppönen kirjoittaa.
Tie orjuuteen
Löppönen painottaa, ettei uusliberalistista salaliittoa ole, vaikka kehityshistorian valossa niinkin voisi luulla. On vain uusliberaali oppi, ideologia ja politiikka.
Uusliberalismin keskeiseksi ajatukseksi Löppönen määrittelee käsityksen, ettei valtion tule puuttua vapaiden markkinoiden toimintaan. Yksi uusliberalismin keskeisistä ideologeista, Friedrich Hayek on tiivistänyt ajatuksen mottoon: Valtion puuttuminen markkinoihin on tie orjuuteen.
Löppönen sijoittaa uusliberalismin alkujuuret 1930-luvun Pariisiin, jossa pidettiin ensimmäinen samanmielisten kokous. Uusliberalismin monihaaraisen ideologian keskeisiä kaupunkeja on Wien ja siellä vaikuttanut Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Hayek. Toiseksi uusliberalismin keskukseksi Löppönen määrittelee Chicagon, jossa vaikutti toinen taloustieteen nobelisti Milton Friedman.
Poliittisesti aktiivisimmillaan uusliberaalit ovat olleet Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin vaalikampanjoiden yhteydessä.
Yhteiskunta kilpailutantereena
Uusliberalismin yksilöllistä voittamista korostava eetos tuo yhteiskuntaan Löppösen mukaan voittajien etiikan. Korostetaan tuottavimpien yksilöiden ansioita ja ansiotasoa.
– Satu rajoittamattomasta valinnanvapaudesta, itseään hallinnoivasta yksilöstä, menestyksen ja voiton pakosta on tämän ajan vahingollinen valhe. Se nostaa esiin meidän huonoimmat ja pahimmat puolemme. Yhteiskunnan muuttuminen kilpailutantereeksi rapauttaa yhteistyön ja yhteisen kansalaisuuden ehtoja, Löppönen kirjoittaa.
Uusliberalistisen opin hyötyjä Löppönen näkee taloustieteessä. Se on rikastuttanut taloustieteen työkalupakkia.
Vaikka Löppönen näkee uusliberalismin synnit raskaiksi, hänen korostaa, ettei kaikkea voi laittaa aatteen syyksi. Kuitenkin hän näkee esimerkiksi eriarvoisuuden kasvun ja verokilpailun aiheuttaman verotuksen keventämisen liittyvän uusliberalistiseen aateperintöön.
Moraalista vapaa kilpailu
Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina järjestetyssä keskustelutilaisuudessa arvioitiin uusliberalismin ideologiaa Paavo Löppösen tuoreen Vapauden markkinat -kirjan pohjalta.
Akateemikko Ilkka Niiniluoto luonnehti uusliberalismin markkinoimaa vapautta erikoiseksi ja varsin rajoittuneeksi vapauden muodoksi, pelkäksi markkinoiden vapaudeksi.
Niiniluodon mielestä uusliberalistit ovat unohtaneen Ranskan vallankumouksen kolmesta suuresta teesistä kaksi, veljeyden ja tasa-arvon. Jäljelle on jäänyt vain vapaus.
Painavassa puheenvuorossaan Niiniluoto määritteli uusliberalismin vastakohdaksi pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, jossa vapaus on yhdistetty sosiaaliseen vastuuntuntoon.
Uusliberalistisessa ajattelussa talous on puhdistettu kaikesta eettisestä arvioinnista. Sen mukaan ei ole eettistä koodia, joka perustelisi puuttumista markkinoihin.
Niiniluoto ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan taloudellista toimintaa ei voisi, eikä tarvitsisi arvioida eettisesti.
– Talous koskettaa kaikkia ihmisiä. Miten ihmeessä se voisi olla kaiken eettisen arvioinnin ulkopuolella, Niiniluoto polemisoi. UP/KL
lehti 