Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen nosti eduskunnassa esille Suomen lyhytnäköiset vastaukset uusiin ja laajoihin turvallisuusuhkiin sekä Euroopan unionin kadoksissa olevan suunnan.
Sarkkinen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa keskiviikkona käydyssä keskustelussa, jossa kuultiin pääministeri Juha Sipilän arvio EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta brexitin ja Yhdysvaltain presidenttivaihdoksen jälkeen.
Sarkkisen mielestä EU keskittyy liikaa markkinavapauksien edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kustannuksella.
– Vasemmiston mielestä EU:ta tulisi uudistaa siten, että se suojelisi ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja ihmisten hyvinvointi pitää nostaa EU:ssa keskiöön.
Hän jatkoi, että Vasemmiston mielestä unionin sisäistä hajaannusta ja legitimiteettikriisiä ei ratkaista sotilaallisella yhteistyöllä tai kasvattamalla puolustusmenoja.
– Päinvastoin EU:n tulee panostaa eriarvoisuuden ja työttömyyden vähentämiseen sekä talousjärjestelmän vakauteen.
Sotilaallisia uhkia laajempia
Sarkkinen korosti myös sitä, että aikamme turvallisuusuhkat ovat perinteisiä sotilaallisia uhkakuvia laajempia.
– Tämän päivän pakolaismäärät ovat vasta alkusoittoa, jos pakolaisuutta synnyttäviä ilmiöitä kuten ilmastonmuutosta ja konflikteja ei pystytä torjumaan.
Hän arvosteli tällä hallituskaudella tehtyjä kehitysyhteistyön leikkauksia. Sarkkisen mielestä kehitysrahoituksesta leikkaaminen on kestämätöntä ja lyhytnäköistä politiikkaa nykypäivän maailmassa.
– Valitettavasti nimenomaan siitä hallitus on leikannut, ja vieläpä historiallisen paljon, noin 40 prosenttia. Kehitysrahoitus on olennainen työkalu köyhyyden, sotien ja pakolaisuuden juurisyiden korjaamiseksi.
Sarkkisen mielestä ulkopolitiikka kaipaa uhkakuvien sijaan enemmän visioita.
– Vasemmiston visio Suomelle on kansainvälisesti vastuullinen Suomi, joka harjoittaa itsenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja rakentaa ihmisten Eurooppaa.
Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia
Pääministeri Juha Sipilä sanoi, että presidentti Donald Trumpin viime viikon Euroopan vierailu jätti ennemmin tukun kysymyksiä kuin vastauksia.
– Presidentti Trumpin hallinto on vahvistanut aikaisemmin Yhdysvaltojen sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen, mutta tätä ei Trumpilta itseltään viime viikon Nato-kokouksessa kuultu. Ilmeisesti sanomatta jättäminen jätti epävarmuuden tunteen ja viikonloppuna Saksan liittokansleri Merkel kuvaili rehellisesti tuntojaan. Suorasukaista lausuntoa ei pidä kuitenkaan dramatisoida.
– Se, että eurooppalaisten Nato-maiden tulisi tehdä enemmän Euroopan turvallisuuden eteen, on ollut jo pidempään Yhdysvaltojen näkemys. Se on ollut myös järjestön oma tavoite. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa kuvassa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta käännettä tai muutosta, Sipilä arvioi.
Historia murroksessa
Hänen mukaansa Suomea kiinnostavat erityisesti USA:n linjaukset kauppapolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin.
– Kauppapoliittisia linjauksia joudumme vielä odottamaan, mutta ilmastopolitiikassa Yhdysvaltain uusi asemoituminen on huolestuttavaa. Olisi Suomen, Euroopan ja koko maailman etu, että USA pysyisi sitoutuneena Pariisin ilmastosopimukseen. Tässä asiassa kehitystä ei pysty muuttamaan silmiä ummistamalla.
Sipilän kuvauksen mukaan käynnissä on yksi historian murrosvaiheista.
– Tyypillistä näille murrosvaiheille on se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Murrosvaiheet eivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen tai uuden rakentamiseen. Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta.
Hän sanoi, ettei Suomi ole sivustakatsoja tässäkään murrosvaiheessa, vaan aktiivinen vaikuttaja.
– On tärkeää, että aktiivisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla teemme oman osamme vakaamman, turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.
uutiskirje 
