Tampereella ollaan hyvinvointijohtaja Taru Kuosmasen mukaan täysin samaa mieltä professori Erkki Vauramon ajaman ikäihmisten aktiivisen kuntoutuksen kanssa.
Vauramo väitti äskettäin julkisuudessa, että Suomessa on laitospaikoilla jopa 12 000-15 000 sellaista ikäihmistä, jotka voitaisiin kuntouttaa sängystä takaisin itsenäiseen elämään. Samalla terveydenhuollon kuluista voitaisiin Vauramon mukaan säästää jopa 700-900 miljoonaa euroa.
– Meillä on tehty ikäihmisten palveluissa isoa rakennemuutosta koko 2010-luvun ajan, kertoo Kuosmanen.
Tampereella ikäihmisten pitkäaikaista sairaalahoitoa on vähennetty tuntuvasti esimerkiksi sulkemalla Kaupin sairaala, jossa oli noin 250 paikkaa.
– Samalla asumispalveluiden ja kotihoidon osuus on kasvanut paljon ja kuntouttavaa työotetta on viety eteenpäin, Kuosmanen sanoo.
Hän kertoo, että ikäihmisille järjestetään sairaalajakson jälkeen aktiivista kuntoutusta kotona.
– Meillä on viety eteenpäin laajennettua kotilääkäritoimintaa ja kotikuntoutusta. Esimerkiksi fysioterapeutit menevät kotiin.
Kuntosalitoimintaa ja vertaisryhmäohjaajia
Ihmisten kotona-asumista pyritään Tampereella pidentämään juuri Vauramon suosittelemin keinoin eli kannustamalla ihmisiä kuntosaleille.
– Kuntosalitoimintaa on meillä kehitelty järjestöjen kanssa yhdessä ja vertaisryhmäohjaajia on koulutettu ennaltaehkäisevään puoleen, Kuosmanen kertoo.
Rakennemuutoksessa on vähennetty laitospaikkoja ja lisätty asumispalveluja ja kotihoitoa sekä kehitetty palvelujen sisältöä enemmän vanhusten toimintakykyä kuntouttavaksi.
Tampereella vanhustenpalvelut ovat olleet hyvin laitospainotteisia. Vuosina 2009 – 2014 on vähennetty yhteensä 663 sairaala- ja vanhainkotipaikkaa. Vuosina 2015 – 2017 vähennettiin 137 sairaalapaikkaa.
Myös sairaalajaksojen pituus on ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Ella Suojalehdon mukaan lyhentynyt siten, että vuonna 2011 geriatrisen hoitojakson keskipituus sairaalassa oli 16 vuorokautta kun se vuonna 2016 oli enää 9 vuorokautta.
Sairaalapaikkojen vähentämisen lisäksi sairaalahoidon luonne on Suojalehdon mukaan muuttunut.
– Geriatriasia pitkäaikaispaikkoja on muutettu kuntouttaviksi sairaalapaikoiksi. Lähtökohta on, että vanhukset eivät olisi sairaalassa yhtään vuorokautta pitempään kuin, mitä heidän hoitonsa vaatii, mutta kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat pääsevät hoitoon. Jotta kotiutus voi tapahtua oikea-aikaisesti, täytyy hoitoketjun toimia, eli sairaalahoidon jälkeinen jatkohoitopaikka tai asumispalvelut täytyy olla heti käytettävissä, hän sanoo.
Siirtoviivemaksuista päästy eroon lähes kokonaan
Enimmillään Tampereen kaupungin maksamat siirtoviivemaksut sairaanhoitopiirille olivat noin kolme miljoonaa euroa, nyt maksuja ei Suojalehdon mukaan juurikaan ole.
– Keskeinen merkitys on ollut sillä, että potilaat ovat päässeet jatkohoitoon kaupungin geriatriseen sairaalaan samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Lisäksi kotiutustiimi on auttanut kotiutuksessa erityisesti tapauksissa, joissa kotihoidon järjestäminen on ollut hankalaa asiakkaan suuren palvelutarpeen tai sairaanhoidollisen tarpeen takia.
Vuosina 2013 – 2016 tehostetun palveluasumisen paikkamäärä on kasvanut Tampereella 608 paikalla. Samana ajanjaksona sairaalahoidon paikkamäärä on vähentynyt 259 paikalla.
Kotihoidossa tehtiin vuonna 2012 Tampereella yhteensä 357 860 palvelutuntia. Viime vuonna niitä tehtiin 451 730 tuntia ja tänä vuonna tuntimääräksi arvioidaan 470 000.
Työvoiman kasvu kotihoidossa vuoden 2016 ja vuoden 2017 viiden ensimmäisen kuukauden aikana on Suojalehdon mukaan ollut 25 henkilötyövuotta.
Oikea-aikainen kotiutus ja sairaalan joutumisen ehkäisy
– Keskeisiä tekijöitä hoitoketjun toimivuudessa on oikea-aikainen kotiutus sekä sairaalaan joutumisen ennaltaehkäisy, Suojalehto sanoo.
Hän kertoo, että ns.säännöllisen kotihoidon asiakkailla on mahdollista saada tarvittaessa intensiivistä kotikuntoutusta kotiutumisen yhteydessä ja tuo kuntoutus jatkuu intensiivisen jakson jälkeen asiakkaan tarpeitten mukaan.
Tampereella otetaan asiakasohjauksessa ja kotihoidossa käyttöön ennakointityökalu, jonka avulla voidaan ennustaa jopa yksittäisten asiakkaitten toimintakyvyn muutosta etukäteen.
– Tarkoituksena on pystyä tekemään interventio ja lisätä asiakkaan kuntoutusta tai muita palveluja ennen toimintakyvyn merkittävää laskua, Suojalehto kertoo.
uutiskirje 
