Lavian maataloustuottajien satavuotisjuhlapuheessaan Linnainmaa suomii tiuhaan niin kuluttajia kuin päättäjiäkin siitä, että heidän tukensa ja ylpeytensä suomalaista maataloutta ja suomalaista ruokaa kohtaan on heikkoa.
– Maataloutta koskevan ruokakeskustelun ilmapiiri on kotimaassa negatiivinen, vaikka Suomessa tuotetaan maailman parasta, puhtainta ja laadukkainta ruokaa, hän toteaa.
”Turvallinen kotimainen”
Linnainmaa harmittelee, että elintarvikkeiden hinta on Suomessa laskenut ja kotimaisen ruoantuottajan tilipussi jälleen kaventunut. Kuluttaja voi silti olla varma siitä, että kotimainen tuote on antibioottivapaa ja turvallinen.
Millä perusteella kuluttaja voi olla näistä varma?
– Se tulee tilatasolta. Esimerkiksi itse olen maidontuottaja ja joka kerta kun lääkitsen lehmää, testaan meijerin lähettämillä laitteilla maidon laadun ja kirjaan tiedot. Eläinlääkäri katsoo nämä kirjanpidot ja meijerit testaavat vielä lisää, Linnainmaa sanoo.
– Meillä voi kananmunia syödä raakana aivan huoletta, pelkäämättä salmonellaa. Kasvinsuojeluaineita käytetään todella vähän ja glyfosaatilla ei pakkotuleennuteta viljaa.
Sanot myös, että julkisessa keskustelussa ei oteta sitä vastuuta, mitä päätöksentekijöiltä, järjestöiltä ja kuluttajilta odotetaan. Mitä tarkoitat tällä?
– Meillä on Suomessa todetusti hyvät elintarvikkeet. Sioilla esimerkiksi on meillä saparot, mikä kertoo, että niillä ei ole stressiä. Saksalaisilla sioilla ei välttämättä ole. Miksi meidän päättäjät eivät korosta joka paikassa tätä, että meillä on puhtaat ja laadukkaat elintarvikkeet? Ja meidänhän pitää kansallisesti huolehtia siitä, että ruoantuotanto säilyy meillä.
Sanat ja teot ristiriidassa
– Kuluttaja puolestaan sanoo kysyttäessä suosivansa suomalaista, mutta sitten toisaalta toteaa, että kun pitsa on niin hyvää, niin on sama mistä liha siihen tulee. Tuore tutkimushan kertoo, että vain aniharva pikaruokaketju käyttää kotimaisia elintarvikkeita. Kanat Thaimaasta, possu Saksasta ja vihannekset mistä satutaan saamaan.
– Eli vastuuta myös kuluttajalle. Sanoista tekoihin. Että kysyttäisiin siellä pikaruokaketjussa että mistä se kana tulee ja vaadittaisiin julkisessa ruokailussa kotimaista lihaa ja kotimaista maitoa.
Merkittävä kotimainen tuotanto
Linnainmaa toteaa puheessaan, että suomalainen maatalous ja ruoantuotanto jäävät muiden keskustelunaiheiden varjoon, vaikka kyseessä on merkittävä kotimainen tuotanto.
– Järjestöt levittävät virheellistä kuvaa suomalaisesta maataloustuotannosta, kansanedustajat ehdottavat järjettömiä liha- ja maitoveroja, kauppias lupaa ulkomaisella tuotteella laatua ja kuluttajaa juoksee halpuutetun hinnan perässä.
Aikamoisia syytöksiä esität moneen suuntaan. Mistä syytät järjestöjä?
– Tarkoitan Oikeutta eläimille -järjestöä ja salakuvauksia. Se on hyvin yksipuolista. Puhuvat tehotuotannosta, vaikka eivät todennäköisesti tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Mutta toki ovat saaneet myös hyvää aikaiseksi: me tuottajat olemme tehneet ketjusta entistä läpinäkyvämmän. Asiallinen keskustelu järjestöjen ja tuottajien välillä puuttuu. Täytyisi keskustella epäkohdista ja puutteista.
Arvostelet kuluttajaa, joka juoksee halpuutetun hinnan perässä. Mutta meillähän on paljon köyhiä ihmisiä, muun muassa työttömiä, eläkeläisiä. On siinä jotain väärää juosta halvan ruuan perässä?
– Ei. Jokaisen pitää tietysti elää sen oman budjettinsa mukaan. Mutta ei meillä kaikki ole köyhiä. Toiset pystyisivät ostamaan laatuakin.
Linnainmaa muistuttaa siitä, että halpuuttajakauppaketju toi kauppoihin kaiken lisäksi ulkomaiset tuotteet väittäen tarjoavansa kuluttajille laatua.
– En ole koskaan mieltänyt Tescoa laatumerkiksi. Haluan nähdä sen päivän, kun suomalainen kauppa ja kuluttaja ymmärtävät sen, että laatu ei ole sama kuin halpa hinta ja laatu lähtee ihan sieltä alusta asti, maatiloilta ja että laadulla on hintansa, se ei tule ilmaiseksi.
Säästöt uhkaavat
Linnainmaa pelkää, että kotimainen maatalous ja ruoantuotanto hiipuvat. Säästöjen myötä tärkeän elinkeinon tulevaisuus on vaakalaudalla.
Viimeisenä säästöhankkeena Linnainmaa mainitsee uuden ministerin Annikka Saarikon lausunnon lomituksesta.
– Me tuottajat haluamme pääsääntöisesti henkilökohtaisen lomituksen. Nyt työryhmässä ollaan kuitenkin ajamassa tilakohtaista lomitusta. Esityksessä paistaa säästö. Maatalouden rakennekehitys menee koko ajan eteenpäin. Tilakohtaisen lomituksen kautta syntyvä säästö menee valtion pohjattomaan kassaan eikä sitä jätetä sektorin sisälle, vaikka sillä rahalla pystyttäisiin kehittämään lomitusta parempaan suuntaan. Peräänkuulutan valinnanvapautta, että tilat pystyisivät päättämään lomituksen omista lähtökohdistaan.
Linnainmaan kipakan juhlapuheenvuoden innoittajiin kuuluvat myös niin sanotut cityvihreät.
– He ehdottelivat puheenjohtajakisassaan liha- ja maitoveroa, Linnainmaa muistuttaa.
lehti 