Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kannatus on jatkanut alamäkeä. Hallituspuolueita – kokoomusta, keskustaa ja uutta vaihtoehtoa – kannattaa enää 39,9 prosenttia, selviää HS-gallupista. Heikoimmilla ovat keskusta ja uusi vaihtoehto. Molempien kannatus on jyrkässä alamäessä samaan aikaan kun kokoomuksen kannatus on ollut nousussa.
Kokoomus pitää ykköspaikkaa 21 prosentin kannatuksella, keskusta on tippunut SDP:n jälkeen kolmanneksi 16,4 prosentin kannatuksella. SDP:n kannatus junnaa alle 20 prosentissa, mikä on hämmästyttävän matala.
Suurimpana oppositiopuolueena SDP ei ole hyötynyt hallituskriisistä eikä hallituksen sekoilusta sote-valmistelussa toisin kuin vihreät.
Miksi uusi vaihtoehto saa vajaan kolmen prosentin kannatuksella viisi ministerin paikkaa?
Vasemmistoliiton kannatus on pysynyt vakaasti yhdeksän prosentin tuntumassa ollen nyt 8,9 prosenttia. Vasemmistopuolueiden kannatus on 25,3 prosenttia eli vaaleista se on noussut vajaa kaksi prosenttiyksikköä.
Alamäki horjuttaa hallitusta vakavasti
Nykyisillä kannatusluvuilla hallitus on äärimmäisen heikoilla: paineet kasautuvat joka taholta. Hallituksen ministeripaikkojen jako hiertää kipeimmin keskustan ja kokoomuksen kansanedustajia. Odotettavissa on syksyllä vakavia keskusteluja näissä eduskuntaryhmissä.
Kysymys kuuluu: miksi uusi vaihtoehto saa vajaan kolmen prosentin kannatuksella viisi ministerin paikkaa, ja vieläpä painavan Timo Soinin (uv.) ulkoministerin salkun. Ministerisalkkujen määrä ei hiertäisi yhtä suuresti, jos perussuomalaiset eivät olisi hajonnut. Puolueen ministeripaikat jaetaan vaalituloksen pohjalta, ja sehän ei ole muuttunut.
Bensaa liekkeihin lisää lähestyvät eduskuntavaalit, vaikka vaalit ovat vasta vuonna 2019. Ne ovat kuitenkin yllättävän lähellä, kun jatkoon havittelevat kansanedustajat hakevat julkisuutta. Ja mikä olisi parempi paikka lisätä näkyvyyttä kuin ministerin pesti.
Ministerin paikat ovat elintärkeitä myös uudelle vaihtoehdolle: ilman ministereitä puolueen näkyvyys olisi melko lähellä nollaa. Perussuomalaista loikanneen uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus on 2,5 prosenttia. Halla-ahon johtama perussuomalaiset on tippunut kuuden prosentin puolueeksi.
Sipilän kriisihetket tulossa
Keskustan eduskuntaryhmä on vakavan paikan edessä: puolueen kannatus on jyrkässä laskussa ja politiikan tähtitaivaalle pikavauhtia nousseen puheenjohtaja Sipilän henkilökohtainen kannatus on rojahtanut alas.
Poliittisesti melko kokemattomana Sipilä on ajautunut pääministerinä kriisistä toiseen. Hallituskauden alun hurmoshengestä ei ole jäljellä mitään.
Yhden sulan Sipilä näyttää saavan hattuunsa: hän puskee läpi maakuntauudistuksen. Hallituspuolueita pitää kasassa myös kokoomuksen halu ajaa soten valinnanvapaus vaikka sille epämieluisassa muodossa.
Näitä tavoitteita varten hallitus on pidettävä pystyssä vaikka väkisin. Kokoomus on hyötynyt hallituksen leikkauspolitiikasta. mutta keskusta on perinteisesti ollut perusturvapuolue. Nyt perusturvaa on leikattu ja keskustavetoisen Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen on jopa esittänyt sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.
Talouskasvu, mikäli se jatkuu, edesauttaa hallitusta pysymään kasassa. Se voi kerätä pisteet, vaikka ei niitä ansaitsekaan.
Myönteinen julkisuus lihottaa vihreitä
Vihreät on selkeästi ollut nousussa koko tämän vuoden. Sen kannatusta siivittävät entisen puheenjohtajan Ville Niinistön myönteinen julkisuuskuva sekä puoluekokous, jonka tuoma julkisuus näkyy kannatuksessa. Vihreät hyötyy myös nousussa olevista mielipidemittausten luvuista.
Myönteinen julkisuus ruokkii kannatuslukujen kasvua ja saattaa jatkuessaan vahvistaa myös puolueeseen sitoutumista. Nykyisen puheenjohtajan Touko Aallon vaikutus on vielä täysin arvaamatonta.
On täysin mahdollista, että puolue pystyy valloittamaan maakuntia toisin kuin keskusta on epäonnistunut kaupunkipuolueena. Vihreiden kannatus on vajaan prosenttiyksikön heikompi kuin keskustalla.
Tutkimuksen on tehnyt Kantar TNS Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusaineisto kerättiin 19.6.–14.7. Tutkimuksessa haastateltiin 2 241:tä henkeä. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
lehti 