KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Säveltäjä Aulis Sallinen viittaa kintaalla oopperan eliittisyydelle

- Onnekseni olen säveltäjä enkä poliitikko, sanoo säveltäjä Aulis Sallinen.

- Onnekseni olen säveltäjä enkä poliitikko, sanoo säveltäjä Aulis Sallinen. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Savonlinnan oopperajuhlat ovat merkinneet Aulis Salliselle säveltäjänä paljon, hän kertoo, ja ottaa kantaa myös politiikkaan, jonka hän näkee taidetta ahtaampana.

Siskotuulikki Toijonen
25.7.2017 8.40
Fediverse-instanssi:

– En ollut lainkaan miettinyt oopperan säveltämistä, ennen kuin Savonlinnan oopperajuhlat tilasi vuoden 1975 tuotantoonsa minulta oopperan. Tuo tilaus ja Ratsumiehen säveltäminen kehkeytti minusta oopperasäveltäjän. Tuskinpa ilman tätä tilausta olisin säveltänyt viittä seuraavaa oopperaani, muistelee säveltäjä Aulis Sallinen uransa alkuvaiheita.

Savonlinna ja erityisesti Olavinlinna ovat olleet Salliselle rakkaita jo lapsuudesta lähtien, jolloin hän näki ensi kerran Olavinlinnan evakkomatkallaan.

Vuoden 1975 oopperajuhlat sysäsi liikkeelle myös tämän kesän hienon tilaustyön, Linna vedessä –kronikan.

Kaikki taidemuodot ovat tarpeellisia ja tukensa ansainneet riippumatta siitä, tulevatko ne kaupallisesti toimeen.

– Eeva-Kaarina Volanen lausui tuolloin Lassi Nummen runoelman Linna vedessä. Myöhemmin sain Nummelta hänen kirjansa. Luin sen tuolloin, mutta kokoelma unohtui kirjahyllyni uumeniin neljäksikymmeneksi vuodeksi, Sallinen kertoo ja jatkaa:

– Hauska yksityiskohta on myös lehtileike, jonka sain nyt käsiini. Se on kopio kriitikko Pekka Tarkan Nummen kokoelman arvostelusta, joka päättyy ennustukseen: ”Ehkä musiikin ja historian virittämä sana kääntyy joskus takaisin musiikiksi. Vähän karsittuna Linna vedessä tarjoaa säveltäjälle vaikkapa modernin kantaatin ainekset.”

Linna-kronikka luonnon ylistys ja puolustuspuhe

Tarina on hieno, ja niin on kronikkakin neljälle laulajalle, kamariorkesterille ja kertojalle. Mitä sanottavaa sillä on aikamme ihmisille?

– Sanoma ainakin siitä, että Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Olavinlinna on historiallinen muistomerkki, joka muistuttaa itsenäisyystaisteluistamme. Ennen kaikkea Nummen runo ja minun kronikkani ovat luonnon ylistystä ja puolustuspuhe. Manifesti luonnon tärkeydestä ihmiselle ja sen säilyttämisestä.

Sallinen on ilahtunut siitä, että kulttuuriministeri Sampo Terho (uv.) vierailee Linna vedessä ja Kullervon ensi-illoissa. Hän haluaisi antaa melkoisen ryöpytyksen kohteeksi tulleelle ministerille työrauhan.

Hän kritisoi sitä, että niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa kulttuuriministereiden posti annetaan jollekin, jolle ei muuta ministerin virkaa löydy ja riippumatta siitä, miten hän pystyy sen hoitamaan.

– Mieleeni tulee Mitterrandin sosialistinen hallitus Ranskassa, jossa oli kulttuuriministerinä Jack Lang, joka sai valtavasti myönteistä kehitystä aikaan kaudellaan. Kulttuurin imagoa nostettiin huimasti ylöspäin, kuten vasemmistohallitukset ovat aina tehneet. Ikävä kyllä oikeistohallitukset ovat menetelleet päinvastoin.

”Onnekseni olen säveltäjä enkä poliitikko”

Suomen poliittisen tilanteen Sallinen näkee suhteellisen vakaana. Häntä huolestuttaa se, mikä tapahtuu rajojemme ulkopuolella.

– Monet asiat olisivat ratkaistavissa, mikäli järkeä ja poliittista tahtoa suurvaltojen välillä ja Euroopassa löytyisi. Eurooppa on muuttunut peruuttamattomasti. Eikä sodan musta uhkakaan ole täysin väistynyt.

Sallisen mukaan Ranskan presidenttiehdokas Marine le Pen käytti ihmisten hätää härskisti hyväksi kampanjassaan.

– Onneksi ranskalaiset osoittivat fiksuutensa jättämällä hänet rannalle presidenttikisassa. Tämä ilmiö niin Ranskassa kuin muuallakin on vastenmielinen ja tuomittava, valitettavasti se ei näytä hälvenevän ainakaan toistaiseksi.

Ilmassa on monia vaikeita poliittisia ratkaisuja, muun muassa vaikea pakolaisongelma. Hyvin hoidettuna maahanmuutto on kuitenkin suuri mahdollisuus hiipuvan väestökehityksen tasapainottamiseksi. Ratkaisujen löytäminen on poliitikkojen tehtäviä.

– Onnekseni olen säveltäjä enkä poliitikko. Euroopalla on synkkä historia sotien ja muiden konfliktien suhteen. Mutta, eihän täällä ole milloinkaan ollut näin pitkää rauhan kautta, mikä on pitkälle Euroopan unionin ansioista.

Taiteen tehtävä on Sallisen mielestä syvempi ja tärkeämpi kuin poliittiset päätökset. Taide kehittää ja vahvistaa ihmisen positiivisia puolia.

”On väärin ajatella, että oopperataide olisi poliittista”

Musiikki on kaikkien taiteiden joukossa ylivertainen, Sallinen häpeilemättä toteaa.

– Suojasataman ihmiselle suova musiikki ei ole koskaan ketään vastaan, ei myöskään kenenkään puolella. Musiikki on yhdistänyt ihmisiä ja kansakuntia satoja vuosia, kuten musiikin ja taiteen historia osoittaa. Muiden taiteiden joukossa esimerkiksi teatteri ja kirjallisuus ovat usein hyvinkin poleemista aiheuttaen skismaa ihmisten välillä. Vaikkapa pianosonaatti ei koskaan ole ketään vastaan. Musiikki on aina ihmisen puolella.

– Vierastan politiikkaa taiteen yhteydessä. Politiikka on liian ahdasta suhteessa taiteeseen, se pitää korvata ihmisyydellä, Sallinen jatkaa.

Entä Punainen viiva-ooppera, joka kertoo demokratian sarastuksesta ja äänioikeuden saamisesta Suomessa?

– Sekin on ihmisyyden puolella kertoen ihmisten oikeuksista. On väärin ajatella, että oopperataide olisi poliittista, kauheimmatkin tarinat kertovat ihmisyydestä sen eri ilmenemismuodoissa. Säveltaide pyrkii aina humaanisuuteen, ja on siinä myös onnistunut.

Suomessa hyvä työskennellä säveltäjänä

Oopperan eliittisyydelle Sallinen viittaa kintaalla.

– Kaikki taidemuodot ovat tarpeellisia ja tukensa ansainneet riippumatta siitä, tulevatko ne kaupallisesti toimeen. Olisi erittäin epäinhimillistä antaa joidenkin taidemuotojen näivettyä siksi, ettei muka ole rahaa. Se kääntyy ihmisyyttä vastaan. Rahasummat, joilla valtio Suomessa taidetta tukee, ovat mitättömän pieniä suhteessa moniin muihin menoihin.

– Pitää muistaa, kuinka suuren, koulutetun ja osaavan joukon veroa maksavia ammattilaisia vaikkapa ooppera ja orkesterit työllistävät. Suomessa on uskomattoman hieno, maailman kärkeä edustava ja valtakunnallisesti kattava orkesterilaitos. Sitä ei missään nimessä saa romuttaa olipa taloudellinen tilanne mikä tahansa, Sallinen jyrisee.

Hänen mielestään Suomessa on erittäin hyvä työskennellä säveltäjänä.

– Nuortenkin säveltäjien teoksia esitetään suhteellisen hyvin. Mikä parasta, että yleisö on kiinnostunut myös uudesta musiikista. Kun aloittelin säveltäjänä, silloin konserteissa, joissa esitettiin uutta musiikkia, penkkirivit ammottivat tyhjyyttään.

Sallinen kertoo ajan myötä pyrkineensä tietoisesti yksikertaisuuteen sävellyksissään.

– Se on tavattoman vaikeaa, sillä se vaatii sävellyksiltä paljon sisältöä. Hyvin helposti ylipäätään osaamattomuus ja tyhjyys voidaan peittää meluun. Tämä kehitys sävellystyössäni on myös melun vastainen projekti.

– Elämme rökäleaikaa, eräänlaista turbokautta, jolloin hiljaiset, tärkeät äänet tahtovat peittyä meluun. Pyrkimys hiljaisuuteen ja kauneuteen nousee entistäkin tärkeämmäksi kaikessa, myös sävellystyössäni.

Sallinen säveltää edelleen

82-vuotias Aulis Sallinen säveltää edelleenkin uutterasti. Häneltä valmistui juhlavuodeksi kaksi kantaesitystä yksi Naantalin musiikkijuhlille ja toinen Loviisaan.

– Säveltäminen on 24 tuntia vuorokaudessa kestävä prosessi, joka merkitsee työn määrätietoista käynnistämistä ja sävelvalintoja. On aivan turha odottaa mitään inspiraatiota, ei sellaista ole olemassakaan. Ryhdyn kehittelemään jotain sävelaihetta, joka rupeaa kasvamaan ja elämään.

Herään usein aamuöisin, sillä sävellän nukkuessanikin. Tämä kestää niin kauan, kun teos on valmis. Sitten kirjoitan partituurit kivikautisella tavalla, lyijykynällä nuottipaperille, tietokonetta kavahdan. Oopperoiden säveltäminen vaatii myöskin dramaturgista pulssia, teatteripulssia, muuten siitä ei tule mitään.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Säveltäminen on kuin hengittämistä. Ei sitä voi, eikä halua lopettaa, sanoo Sallinen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset