Sosiaalisten yritysten määrä on laskenut liki 900:sta vajaaseen 700:aan, toteaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hallitus ehdottaa, että laki sosiaalisista yrityksistä kumotaan.
Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä Vates-säätiö pitää ehdotusta hätiköitynä. Sen mukaan sosiaalisten yritysten myötä ”menetetään yksi tärkeä mahdollisuus erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämiseksi”.
Vates-säätiön johtaja Jaana Pakarinen muistuttaa, että osatyökyvyttömyyseläkkeelle olevien työllistäminen osa-aikaisesti ei juuri houkuta tavallisia yrityksiä, mm. palkattavien mahdollisten tuloloukkujen takia.
– Oikean työmäärän laskeminen ei ole yksinkertaista, jotta eläke ei leikkaudu. Tukijärjestelmien monimutkaisuus ei houkuta henkilöiden palkkaamiseen.
Pakarinen huomauttaa, että vammaisten ja muiden osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi tulisi kehittää jonkinlainen työnantajia tukeva järjestelmä, jos laki sosiaalisista yrityksistä lakkautetaan.
– Useissa Euroopan maissa, kuten Hollannissa ja Itävallassa, osatyökykyisiä henkilöitä pitää palkata julkiselle sektorille. Siellä työllistyminen on paljon helpompaa osatyökykyisille. Suomessa vastaavaa velvoitetta ei ole.
Työnantajat eivät tunne tukia
Hallitus perustelee lain kumoamista sosiaalisten yritysten vähäisyydellä, heikoilla työllistämistuloksilla ja norminpurulla. Lausuntopyynnössä mainitaan lisäksi, että osa yrityksistä ei ole ilmoittanut, kun peruste sosiaaliseen yritykseen on lakannut.
Samalla ollaan lakkauttamassa osatyökykyisten työllistymistä helpottava työolosuhteiden järjestelytuki.
Pakarinen sanoo, että muutokset vaikeuttaisivat huomattavasti vammaisten ja muiden osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Hänen mukaansa varsinkin työolosuhdetukea haettaisiin enemmän vammaisten henkilöiden työllistämiseksi, jos työnantajat tietäisivät tuesta.
– On käynyt ilmi, etteivät työnantajat edes tiedä työolosuhdelisän olemassaolosta. Tuki on kertaluontoinen, ja sillä saadaan esimerkiksi työpiste mukautettua osatyökykyiselle tai tukea tarvitsevalle henkilölle sopivaksi.
”Jatkotyöllistyminen vähäistä”
Viisi vuotta sitten tehdyn vertailun mukaan palkkatuettu työ sosiaalisissa yrityksissä johtaa harvemmin jatkotyöllistymiseen kuin muissa yrityksissä tehty palkkatuettu työ. Ehdotuksessa todetaan, että kolmen kuukauden kuluttua työn päättämisestä noin 90 prosenttia oli työttömänä, kun verrokkiyrityksissä osuus oli noin 40 prosenttia.
Pakarisen mukaan sosiaalisten yritysten työllistämistuloksia vähätellään.
– Aineistosta ei käy ilmi henkilöiden lähtötilanteiden eroja. Niitä pitäisi tarkentaa.
Vates-säätiön mukaan sosiaalisten yritysten palkkaamista henkilöistä todennäköisesti suurempi osa on osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä kuin muissa yrityksissä. Myös tämä selittää eroja jatkotyöllistymisessä.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymismahdollisuudet poikkeavat säätiön mukaan paljon verrattuna rakenteellisista syistä pitkäaikaistyöttömiksi joutuneisiin.
Palkattava vammaisia henkilöitä
Sosiaaliseksi yritykseksi voi rekisteröityä, jos yrityksen henkilökunnasta vähintään 30 prosenttia on vammaisia tai pitkäaikaissairaita ja pitkäaikaistyöttömiä.
Sosiaaliset yritykset ovat saaneet vammaisista ja pitkäaikaissairaista 36 kuukautta palkkatukea, jos vamma tai sairaus alentaa tuottavuutta vähintään pysyväisluonteisesti. Pitkäaikaistyöttömistä palkkatuki on kestänyt tietyin ehdoin enimmillään 24 kuukautta.
Lisäksi sosiaaliset yritykset voivat saada yritystukia samoin ehdoin kuin muutkin yritykset.
lehti 