Valtiosääntöoikeuden tutkijat varoittavat, ettei perusteita ole tiedustelulakien säätämiselle kiireellisenä. Perustuslain avaaminen yksilön suojan osalta vaatisi 5/6 enemmistön eli 166 kansanedustajaa eduskunnassa.
Ainoastaan vasemmistoliitto on ilmoittanut, että puolue ei kannata kiireellistä säätämistä. SDP:n ja vihreiden kanta ei ole tiedossa. Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo normaalin aikataulun mukaan vajaan kahden vuoden päästä.
Perustuslakia valmistelemassa ollut valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa pääsääntönä olevan se, että noudatetaan normaalia menettelyä, jossa käydään vaalit perustuslain muutoksen välillä.
Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto on ilmoittanut, ettei se kannata kiireellisenä säätämistä.
Kiireellisyydestä tulisi ennakkotapaus
Myös viestinnän yksityisyyden suojaan perehtynyt Turun yliopiston tohtorikoulutettava Niklas Vainio sanoo, että perustuslain muuttaminen kiireellisenä on poikkeuksellinen menettely. Hän ihmettelee, miksi on niin kiire, että demokraattinen kansalaiskeskustelu sivuutettaisiin.
Vainio huomauttaa, että perustuslain muutoksen vieminen läpi nopeutetusti olisi ennakkotapaus. Jos perustuslakia viedään kiireellisenä eteenpäin, tehdään linjausta myös koko perustuslakikäytäntöön. Hän ehdottaakin, että kiireellisesti voisi säätää hankkeita, joissa ei ole perustuslaillisia ongelmia.
Tiedustelulakeja on kiirehditty vedoten muun muassa, että Suomi on muita läntisiä maita jäljessä tiedustelulakien osalta. Myös terroriuhka on nostettu yhdeksi syyksi kiirehtimiselle.
Asiantuntijoilta lausunnoissa kovaa kritiikkiä
Kansan Uutiset kävi läpi siviilitiedustelun säätämiseen liittyviä lausuntoja heinäkuun puolivälissä. Lausunnoissa kyseenalaistettiin sekä perustuslain avaamisen että nopeutetun säätämisen tarvetta.
Erityisesti yksilön suojaan puuttuminen huolestuttaa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen toteaakin, että yksityiselämän suojan näkökulmasta keskeistä on muun muassa se, kuinka täsmällisiä ja tarkkarajaisia tietoliikennetiedustelulla saatavien tietojen seulonnassa käytettävät hakuehdot ovat.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan ehdotettujen tiedustelumenetelmien käyttöedellytykset ovat hyvin väljiä verrattuna voimassa oleviin pakkokeino- ja poliisilaeissa säädettyihin pakko- ja tiedonhankintakeinojen käyttöedellytyksiin.
Avaus valtuuksien kasvattamiselle
Professori Martin Scheinin toteaa omassa lausunnossaan, että työryhmän esittämä muutos perustuslakiin on avoimempi ja laaja-alaisempi kuin edes siviilitiedustelulainsäädäntö välttämättä edellyttäisi.
Hänen mukaansa maailmanlaajuisesti tiedostetaan, että tiedustelutoiminta muun muassa teknisen kehityksen myötä on eräs kaikkien vakavimmista uhkista yksityisyyden suojalle. Hänen mukaansa eräs tapa olisi massavalvonnan kielto, joka pitäisi kirjata perustuslakiin, mikäli se avataan.
– Muutoin on vaarana, että siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset tulevat jo toteutettuun perustuslain muutokseen nojautuen vaatimaan jatkuvasti uusia toimivaltuuksia, hän kirjoittaa lausunnossa.
lehti 