Viikon kysymys
Turun torilla ja Puutorilla viime perjantaina tavalliset ihmiset joutuivat puukon kanssa riehuneen marokkolainen nuoren miehen uhkaamiksi ja uhreiksi.
Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä vastaavassa terroritilanteessa tai yleensä puukottajan riehuessa, turva-asiantuntija, Euroopan uhka-analyytikkoyhdistyksen puheenjohtaja Totti Karpela?
– Tuohon ei ole helppoa vastausta. Viranomaisiltakin tuli ohje, että pakene, piiloudu ja hälytä. Jos tietotaitoa ei ole, pakeneminen on järkevin vaihtoehto.
Moni jäi kuvaamaan tilannetta kännykällä?
– Se on aivan järkyttävää. Jos pakeneminen, hälytyksen antaminen tai toisten auttaminen eivät tule kyseeseen, minun on hirvittävän vaikea ymmärtää ihmistä, joka ottaa ensisijaisesti puhelimen esiin ja alkaa kuvata. Se on kertakaikkisen hävettävää.
– Jos mitään muuta ei ole tehtävissä, kuvaamisesta saadaan esitutkintaan materiaalia, esim. kuva tekijästä. Sen ei pidä olla ensimmäinen vaihtoehto aktiivisessa väkivaltarikoksessa.
Milloin pitää mennä väliin?
– Kun menee väliin, se on hengenvaarallinen tilanne. En kuitenkaan usko, että yksikään vanhempi jättäisi menemättä väliin, jos oma lapsi olisi vaarassa. Jos väliinmenon pystyy tekemään turvallisesti, mikä ettei. Turun tapauksessa oli valtavasti tuuria mukana, etteivät väliin menneet ihmiset menettäneet henkeään.
Milloin terroriepäilystään kannattaa ilmoittaa viranomaisille?
– Meillä on näyttöä suunnitelmallisten väkivaltatilanteiden osalta, että joku ihminen on tiennyt jotain. Kun ihmisen käytös muuttuu merkittävästi ja jos puheet alkavat liittyä väkivaltaan ja jos väkivaltaa pitää hyväksyttävänä ratkaisumallina, on hyvä viedä asia viranomaisten tietoon. Turunkin tapauksessa tietoa oli annettu viranomaisille, mikä oli hienoa. Valitettava ja hirvittävä lopputulos oli, että viranomaisten tieto ei riittänyt aktiivisempaan seurantaan.
Kuinka ihminen voi varautua tällaisiin väkivalta- ja terroritilanteisiin?
– Varautuminen on tavattoman vaikeaa. Jos alamme miettiä joka päivä varautumista, terrorismi on voittanut.
– Julkisilla paikoilla on hyvä katsoa poistumisreitit valmiiksi, kuten poliisin turvallisuusasiantuntija Tommi Nyström vastikään neuvoi.
– Onpa kyse liikenneonnettomuudesta, tulipalosta tai vesillä tapahtuvasta onnettomuudesta, yleensä sellaiset ihmiset selviytyvät paremmin, jotka ovat edes kerran käyneet mielessään läpi, mitä tekisivät vaaratilanteessa. Kannattaa miettiä kerran, miten reagoisi eli lamaannunko, pakenenko vai kaivanko kännykän ja alan kuvaamaan.
– On hyvä muistaa, että nyt perusturvallisuuden tunne on varmasti järkyttynyt. Tähän liittyy vahvoja tunteita, pelkoa ja vihaa. Tilastollisesti terrori-iskut ovat kuitenkin harvinaisia. Meillä kuolee vuosittain kuitenkin lähes 100 000 ihmistä Euroopan unionin alueella liikenneonnettomuuksissa.
lehti 