Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL esittää, ettei lainsäädäntöön tehtäisi tällä hallituskaudella muutoksia, jotka virallistaisivat nollatyösopimukset. Nykyinen työlainsäädäntö ei tunne nollatyösopimuksia.
– Näyttää siltä, että nykyisen hallituksen toimesta ei synny sellaista lainsäädäntöä, jolla nollatyösopimuksilla töitä tekevien turvaton asema ja heikot oikeudet parantuisivat, siksi on parempi, että nollatyösopimusten asemaa ei virallisteta kirjaamalla niitä lakiin, viikonvaihteessa SEL:n Kesäpäivillä Kuopiossa puhunut SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vaatii.
Arvio ei sido työnantajaa
Nollatyösopimuksia pohtinut työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti heinäkuussa, että työnantajan pitäisi jatkossa arvioida työn määrä silloin, kun kyse on nollatyösopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavista tai sellaisista työntekijöistä, jotka ovat osa-aikaisia, mutta joiden työaika vaihtelee.
– Työryhmän esitys ei parantaisi nollatyösopimuslaisten asemaa käytännössä lainkaan, sillä arvio ei sido työnantajaa. Nollatyösopimus olisi edelleen työntekijälle turvaton ja täysin kohtuuton tapa teettää työtä. Nollatyösopimukset ovat tämän päivän työelämän viheliäisin vitsaus, ne pitää saada kuriin, ei normalisoida osaksi suomalaista työelämää, Kuntonen korostaa.
”Nollatyösopimukset kiellettävä”
Tällä hetkellä arviolta 80 000 ihmistä työskentelee nollatyösopimuksella Suomessa. Kuntonen esittää nollatyösopimusten kieltämistä niin, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti tuntimäärästä, jonka pitäisi olla vähintään 18 tuntia viikossa, jolloin jokainen työviikko kerryttäisi oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Minimiviikkotyöajasta voisi poiketa vain erityisin perustein, esimerkiksi silloin kun työntekijä on opiskelija.
Vaikka Suomen hallituksella ei ole halua ratkaista nollatyösopimusten aiheuttamia ongelmia, apua saattaa tulla Euroopan unionista.
– Toivottavasti Euroopan komission esitys nollatyösopimusten kieltämiseksi etenee nopeasti, Kuntonen toteaa.
lehti 