Hallituspuolueiden ja opposition käsitykset sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä menivät pahasti ristiin Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelissa keskiviikkona.
Keskeisiä riidanaiheita on kolme: maakuntavaalien ajankohta, soten valinnanvapausmallin jatkovalmistelu sekä kuntien oikeus toimia sote-palvelujen tuottajina.
Hallituksen aikataulutuksen mukaan maakuntavaalit järjestetään vuoden 2018 marraskuussa. Oppostio pitää aikataulua liian tiukkana ja haluaa maakuntavaalit eduskuntavaalien yhteyteen toukokuuhun 2019.
Vaaliajankohdan siirtämistä on esittänyt myös Kuntaliitto. Kuntamarkkinat avanneen Kuntaliiton toimitusjohtajan Jari Koskisen mielestä maakuntavaltuustojen vaalit ja eduskuntavaalien sijoittaminen puolen vuoden päähän toisistaan tulisi liian raskaaksi puolueiden taloudelle ja henkilöresursseille.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan vaalit pitää järjestää vuoden 2018 marraskuussa, jotta uudet maakunnat voivat aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa.
Hallitus sakkokierroksilla
Vehviläinen epäili, että oppositio haluaa vaalien siirtämisellä siirtää maakuntien toiminnan käynnistymistä.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon mielestä aikataulu ei ole tärkeä, vaan uudistuksen ja vaalien onnistuminen.
Aallon mielestä on turha syyttää oppositiota aikatauluongelmista. Hallitus on itse aiheuttanut joutumisen sakkokierroksille, Aalto totesi ja lainasi ampumahiihtotermiä kuvaamaan valinnanvapausmallin joutumista uuteen valmisteluun.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu on jo särkynyt. Toteuttaminen siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle.
– Tässä mielessä on käsittämätöntä, miksei valmisteluja voida jatkaa parlamentaariselta pohjalta.
Valinnanvapaus harhapoluilla
Oppositiopuolueet haluavat eduskunnan perustuslakivaliokunnan uuteen valmisteluun palauttaman sote:n valinnanvapausmallin parlamentaariseen jatkovalmisteluun.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan uuden valinnanvapausmallin valmistelu etenee, eikä siihen tarvita oppositiota.
Orpo tähdensi, ettei perustuslakivaliokunta tyrmännyt valinnanvapautta sinänsä, vaan ainoastaan hallituksen kaavaileman pakkoyhtiöittämismallin. Yhtiöittäminen ei Orpon mukaan ole tärkeä, valinnanvapaus on.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä valinnanvapaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä asia, mutta hallituksen malli huono. Rinne muistutti, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo nyt runsaasti valinnanvapautta. Asiakas voi mm. valita terveyskeskuksensa.
Vasemmistoliiton Anderssonin mielestä keskustelu valinnanvapaudesta on eksynyt harhapoluille. Kyse ei hänen mukaansa ole valinnanvapaudesta vaan sote-palvelujen tuottajarakenteen muutoksesta, joka koskee hyvinvointivaltion perusteita.
Anderssonin mukaan hallitus ajaa soteen markkinaehtoista valinnanvapausmallia, jossa tuottajuus siirtyy julkiselta vallalta yksityisille sote-yrityksille. Vasemmistoliiton mielestä julkisen sektorin tulisi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiallisena tuottajana, jota yksityiset yritykset täydentävät esimerkiksi palveluseteleillä.
Sote-palvelujen yksityistämisen vaaraksi Andersson näkee duopolin, kuten kaupan alalla, jossa kaksi suurta kauppaketjua jakavat päivittäistavaramarkkinat.
Miksi kunnat eivät saa tuottaa?
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikson tivasi hallituksen edustajilta perusteluja, miksi kunnat eivät voisi tuottaa sote-palveluja.
Petteri Orpon selityksen mukaan kunnat voivat sote-taakan sijaan keskittyä elinvoima-, hyvinvointi- ja ympäristötehtäviin.
Anu Vehvilänen tyytyi toteamaan, ettei kuntatuottajuuteen pidä mennä. Hänenkin mielestään hallituksen pitäisi pystyä paremmin perustelemaan, miksi kunnat eivät voi toimia palvelujen tuottajina.
Yhden perusteen Vehviläinen löysi: suuret kaupungit voisivat palvelutuottajina aiheuttaa ongelmia maakunnille.
lehti 