Kommentti: Vaaliväsymys uhkaa neljän vaalin putkessa – valtaa keskittyy hyväosaisille

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Mikään yllätys ei ollut, etteivät puolueet päässeet sopuun vaalien yhdistämisestä, vaikka Suomessa on kahden vuoden sisällä neljät vaalit. Äänestämisinto voi hyytyä jo presidentinvaalien jälkeen.

Presidentinvaalit kiinnostavat, vaikka jaossa on valtaa kaikkein vähiten edessä olevista vaaleista. Vahvasti henkilöityvä vaali saa kuitenkin äänestäjät liikkeelle.

Viimeisenä vaaliputkessa olevat europarlamenttivaalit vuoden 2019 keväällä tuskin saavat edes puolta äänestäjistä liikkeelle. Juuri näitä vaaleja ennen ovat eduskuntavaalit, joissa opposition tavoitteena on nykyisen hallitusvallan vaihtaminen. Tämä luo kaivattua jännitettä ja mielenkiintoa.

Maakuntavaalien pelätään olevan todellinen mahalasku äänestysaktiivisuudessa. Maakuntavaaleissa mitataan, miten paljon sote-palvelut merkitsevät kansalaisille. Vastuu näiden järjestämisestä siirtyy maakunnille.

Maakunnat tipahtavat väliin: niillä ei ole äänestäjien kannalta valtakunnallista kiinnostusta ja kunnat edustavat lähidemokratiaa. Vaaleissa äänestäjät saattavat vielä kysyä, että mikä on maakunta.

Presidentin ja eduskunnan valinta kiinnostavat

Eduskuntavaalit kiinnostavat todennäköisesti äänestäjiä presidentinvaalien jälkeen toiseksi eniten. Vaaleissa käydään – jälleen kerran – taistelua pääministerin paikasta.

Sitä tavoittelee viisi puoluetta: hallituspuolueista keskusta ja kokoomus ja oppositiosta vihreät, perussuomalaiset ja SDP. Näillä näkymin heikoimmalla kisassa ovat perussuomalaiset ja SDP.

Perussuomalaisten jytkyn sulamisen jälkeen ja vihreiden noustua kannatusmittauksissa toiseksi tulossa on myös puoluekentän uusjako. Mutta nykymenolla eduskuntavaaleihin on pitkä aika.

Äänestäjät liikkuvat puolueesta toiseen ja harkitsevat valintaansa usean puolueen välillä. Suuretkin muutokset puolueiden kannatuksessa ovat mahdollisia vielä ennen eduskuntavaaleja.

Keskusta petaa valtaansa maakuntavaaleissa

Keskusta on pitänyt tiukasti kiinni, että maakuntavaalit järjestetään ensi syksynä. Maakuntien perustaminen on keskustan pitkäaikainen tavoite, ja se onnistui kääntämään kokoomuksen maakuntien taakse.

Puolueet tekivät tässä poliittisen kaupan, ja vastineeksi kokoomus sai terveyspalvelujen yksityistämistä vauhdittavan valinnanvapauden. Keskustassa kaikki eivät tästä ole riemuinneet, ja perussuomalaisille valinnanvapaus näytti olevan hallituksessa yhdentekevää.

Keskusta haluaa varmistaa maakuntavaaleissa valtansa maakunnissa ennen kuin se mahdollisesti tippuu hallituksesta. Nykyisen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) vetämä hallitus, jossa keskusta ei olisi mukana, voisi ryhtyä yhdistelemään maakuntia. Tätä on vaikeampi tehdä, jos maakunnissa on juuri valitut valtuutetut.

Puolueet etääntyvät äänestäjistään

Valtaa ja sen kiemuroita tutkinut valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta arvioi kansanvallan kompastuskiveksi kansainvälisesti ”kohtuullisen matalan” äänestysprosentin. Hän on yksi maanantaina julkaistun Poliittinen valta Suomessa -kirjan tekijöistä.

Ruostetsaari arvioi, että neljän vaalin suma aiheuttaa vaaliväsymystä sekä äänestäjissä että puolueorganisaatioissa.

– Puolueiden kenttäorganisaatiot ovat jo aika huonossa hapessa tänäkin päivänä, hän arvioi Ylelle.

Ruostetsaari pelkää vähempiosaisten olevan heikoilla vaaliväsymyksen iskiessä. Tiedossa on, että hyvin toimeentulevat ja paremmin koulutetut käyttävät muita aktiivisemmin äänioikeuttaan.