Julkisen sektorin palkansaajat kokivat menneenä kesänä kilpailukykysopimuksen palkkapussissaan lomarahan 30 prosentin leikkauksena.
Mutta ei siinä kaikki. Kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin lisäys palkansaajien työaikoihin kohdentui sekin erityisesti julkisen sektorin työntekijöille. Sen sijaan joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja jäi työajan lisäysten ulkopuolella, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto & trendit -katsauksessa.
Yliaktuaari Henri Lukkarisen artikkelissa kerrotaan ensimmäiset tiedot siitä, miten työajan pidennys käytännössä toteutui. Osana Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta kysyttiin vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä työllisiltä kikysopimuksen vaikutuksista heidän työaikoihinsa. Tutkimukseen vastasi huhti-kesäkuussa noin 12 400 palkansaajaa.
Työajan lisäykset ovat olleet yleisempiä naisilla kuin miehillä. Miehistä 47 prosenttia ilmoitti, ettei heidän työaikaansa ole lisätty, kun taas naisista näin ilmoitti vain 30 prosenttia.
Kiky-sopimus kattaa noin 90 prosenttia palkansaajista, mutta sen työajan pidennys on toteutunut vaihtelevasti.
Työaika piteni etenkin naisilla
Palkansaajia oli 2,1 miljoonaa vuoden toisella neljänneksellä. 43 prosenttia työvoimatutkimukseen vastanneista ilmoitti, ettei kilpailukykysopimus ole vaikuttanut mitenkään työaikoihin. Niillä joilla työaika piteni, se toteutettiin pääsääntöisesti lisäämällä päivittäistä työaikaa 6 minuuttia tai leikkaamalla saldoja tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä.
Teollisuudessa lisättiin muita enemmän kokonaisia työpäiviä.
Työajan pidennyksen pitäisi koskea myös osa-aikaisia työntekijöitä, mutta 65 prosenttia ilmoitti, ettei sopimus vaikuttanut mitenkään.
Tulokset viittaavat siihen, että useilla toimialoilla, joissa kikyn mukainen neuvottelutulos on lisätty työehtosopimuksiin, on paikallisella tasolla päädytty olemaan välittämättä siitä.
Kilpailukykysopimuksen työaikojen lisäyksen kohdentumista julkiselle sektorille tukevat myös säännöllisen viikkotyöajan tilastot. 39 tunnin viikkotyöaikaa tekevien määrä lisääntyi yli 200 000 palkansaajalla edellisvuodesta.
Työajan lisäykset ovat olleet yleisempiä naisilla kuin miehillä. Miehistä 47 prosenttia ilmoitti, ettei heidän työaikaansa ole lisätty, kun taas naisista näin ilmoitti vain 30 prosenttia.
uutiskirje 
