Suomi on sijoittanut pakolaisia vuodesta 1970 alkaen. Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen on tärkeä osa Suomen pakolaispolitiikkaa, Euroopan muuttoliikeverkoston EMN:n seminaarissa Helsingissä kerrottiin tiistaina.
Suomi myöntää pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esittämille henkilöille. Aseman myöntämisen edellytyksenä on vahva kansainvälisen suojelun tarve.
– Suomella on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 uudelleensijoitetun pakolaisen vuosikiintiö. Sata paikkaa näistä on varattu pakolaisille, jotka UNHCR on luokitellut kiireellistä tai erittäin kiireellistä sijoittamista tarvitseviksi pakolaisiksi, EMN:n ylitarkastaja Johanna Väänänen kertoi järjestön seminaarissa.
Norja ja EU sijoittavat yhdessä
Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisesta ja humanitaarisesta maahanpääsystä on EU-maissa ja Norjassa yhteinen ohjelma.
EMN:n tutkimuksen mukaan Norjalla ja 17 EU-maalla on jo aiemmin ollut uudelleensijoittamisenohjelmia.
”Joillakin jäsenmailla on myös yksityisrahoitteisia ohjelmia. Enemmistö EU:n jäsenvaltioista antaa saman tai samankaltaisen aseman uudelleensijoitetuille ja muille kansainvälistä suojelua saaville”, EMN kertoo tiedotteessaan.
Uudelleensijoitettavien pakolaisten henkilöllisyyden määrittelemisestä vastaa UNHCR. Maahanmuuttovirasto perehtyy sen tuottamiin asiakirjoihin ja haastattelee henkilöt.
Uudelleensijoitettavien pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kotouttamistoimet maksetaan valtion budjetista. Vuoden 2016 budjetista tähän käytettiin 900 000 euroa.
Lisäksi EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahasto myönsi Suomelle vajaan 280 000 euron lisärahoituksen.
Kiintiöpakolaisiin suhtaudutaan myönteisesti
Väänäsen mukaan kiintiöpakolaisiin suhtaudutaan Suomessa turvapaikanhakijoita myönteisemmin.
– Heihin suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisemmin kuin maahan spontaanisti tuleviin turvapaikanhakijoihin. Kiintiöpakolaisten ajatellaan olevan muita enemmän suojelun tarpeessa ja heidän tuloaan valvovat viranomaiset.
Positiivista suhtautumista kiintiöpakolaisiin lisää se, että merkittävä osa heistä on naisia ja lapsia.
– Turvapaikanhakijat ovat usein nuoria miehiä, Väänänen muistuttaa.
lehti 