Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Kiinaa ja Meksikoa 45 ja 35 prosentin lisätulleilla. Toteutuessaan ne alentaisivat Suomenkin talouskasvua, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ulkoasianministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässä raportissa.
Raportti spekuloi protektionistisen kauppapolitiikan vaikutuksilla, eli Yhdysvaltain potentiaalisten lisätullien vaikutuksilla Euroopan unioniin, Kiinaan ja Meksikoon. Protektionismi on nostanut päätään kansainvälisessä kauppapolitiikassa, ja sen nousu luo uhkakuvia globaalien arvoketjujen toiminnalle.
Arvoketjuissa ei ole kyse ainoastaan kauttakulkuviennistä, vaan suomalaista arvonlisää viedään Yhdysvaltoihin myös osana kolmansien maiden tuottamia tuotteita. Tämä tarkoittaa, että Suomesta viedään niin sanottuja välituotteita, joita kolmannessa maassa ensin jatkojalostetaan, ja sitten viedään edelleen Yhdysvaltoihin.
– Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina arvonlisällä mitattuna. Jos USA asettaisi esteitä esimerkiksi Kiinan tuonnille, se johtaisi helposti vastatoimiin aiheuttaen vakavia seurauksia myös Suomelle ja koko EU:lle. Isojen maiden kauppasota ei ole vain kahden kauppa, vaan sivullisetkin kärsivät, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.
ETLA:n mukaan vastatoimet protektionistisen kauppapolitiikan harjoittajaa kohtaan ovat mahdollisia.
– Yhdysvallat ei ole vielä ryhtynyt sanoista tekoihin. Kansainvälisen kaupan keskinäisriippuvuuden huomioon ottaen Suomen kannalta vapaan kaupan jatkuminen olisi tärkeää, arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
ETLA:n mukaan Kiinaan kohdistuvat 45 prosentin ja Meksikoon kohdistuvat 35 prosentin lisätullit laskisivat Suomen viennin arvonlisää 0,21 miljardilla dollarilla, mikä vastaa 0,09 prosenttia Suomen BKT:sta.
Suomi ei kuuluisi EU:n pahimpiin kärsijöihin, joita olisivat Irlanti, Saksa ja Luxemburg.
Tullien vaikutukset olisivat huomattavasti suuremmat, mikäli Yhdysvallat kohdistaisi lisätullit suoraan Euroopan unioniin. Tällaiset, maksimissaan 15 prosentin lisätullit, voisivat laskea Suomen arvonlisää summalla, joka vastaa 0,58 prosenttia Suomen BKT:sta.
Yhdysvallat on arvonlisällä mitattuna Suomen suurin vientimaa, ja peräti kolmannes tästä viennistä kulkee kansainvälisten arvoketjujen läpi kolmansien maiden kautta. Yhdysvallatkin on esittänyt protektionistisia näkökantoja, joten protektionismin vaikutukset voivat rantautua myös Suomeen.
lehti 