Hallituksen esitys asumistuen muuttamisesta on kylmää kyytiä vuokralaisille. Asumistuen leikkauksia jatketaan vuoteen 2019 asti, asumistukea aiotaan tarkistaa aina tulojen muutosta seuraavan kuukauden alusta sekä alle 20 neliön asunnoista aiotaan maksaa leikattua asumistukea kuten kimppakämpissä.
– Hallitus lisää byrokratiaa, rakentaa kannustinloukkuja ja heikentää vuokralaisten asumistuen kattavuutta asumismenoista, kiteyttää Vuokralaiset ry:n (VKL) järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski hallituksen esitysluonnosta.
VKL on arvioinut vuokralaisten kannalta asumistuen heikennysten seurauksia. Samaan aikaan kun vuokrat nousevat 2 – 3 prosentin vauhtia, asumistukea niukennetaan eri tavoin alaspäin.
Asumistuen muutokset siirtävät vastuuta korkeista vuokrista yhä enemmän vuokralaisille itselleen.
– Toivottavasti lausuntomme vaikuttaa hallituksen esitykseen.
Hallitus käsittelee muutoksia vielä tämän vuoden puolella.
1. Välitön tulojen tarkastaminen ajaa pätkätyöläiset loukkuun
Pätkätyöläiset joutuvat koville, jos asumistukea tarkistettaisiin aina tulojen muuttuessa seuraavan kuukauden alussa.
Lohikosken mukaan herää huoli, miten pahasti asumistukien käsittely ruuhkautuu ja käsittelyajat pidentyvät, jos aina tulojen muuttuessa on ilmoitettava muutoksista. Nyt tulot tarkistetaan vuosittain. Kaikki vuokranantajat eivät ymmärrä selityksiä asumistuen käsittelyruuhkista.
– Asumistuen tai näissä tilanteissa usein myös sovitellun ansiopäivärahan käsittely jatkuvasti muuttuvien tulojen takia on hidasta, sanoo Lohikoski.
Pätkätyöläinen saattaa joutua sekä asumistuen että työttömyyskorvauksen käsittelystä seuraavaan moninkertaiseen tuloloukkuun.
– Tämä voi pahimmillaan aiheuttaa kannustinloukun siten, että erilaisten suojaosan ylittävien pätkätöiden vastaanottaminen ei kannata.
2. Asumistukea leikataan indeksejä jäädyttämällä ja muuttamalla
Hallitus on päättänyt sitoa yleisen asumistuen enimmäisasumismenot elinkustannusindeksiin nykyisen Tilastokeskuksen laatiman vuokraindeksin sijaan. Käytännössä asumistuen piiriin hyväksyttävät asumismenot pienentyvät, koska elinkustannusindeksi nousee vähemmän kuin vuokria korotetaan.
Eikä tämä vielä riitä. Hallitus aikoo korottaa yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen määrää vasta vuonna 2019. Asumistuen piiriin oikeuttavia asumismenoja ei ole nostettu vielä kertaakaan Sipilän hallituksen aikana. Syyskuussa jo 72 prosenttia vuokralaisista maksoi korkeampaa vuokraa kuin on heidän kohdallaan yleisen asumistuen enimmäismenoiksi määritelty.
Ylitys oli keskimäärin 148 euroa, ja se kasvaa vähintään 160 euroon, jos hallitus korottaa asumistukeen oikeuttavien asumismenojen rajaa vasta vuonna 2019. Myös asumistuen enimmäisrajan ylittävien vuokralaisten joukko suurenee.
– Muutos leikkaa valtion budjetissa asumistukimenoja. Se siirtää vastuuta korkeista vuokrista yhä enemmän vuokralaisille itselleen, jotka tietenkään eivät mitenkään hyödy korkeista vuokrista, huomauttaa Lohikoski.
Hän painottaa, ettei vuokralaisilla ole vuokra-asuntopulan vallitessa mitään mahdollisuuksia vaikuttaa vuokratasoon, kun asunto on otettava lähes millä hinnalla tahansa.
– Kasvukeskuksissa vallitsevat täysin vuokranantajien markkinat, hän summaa.
3. Kimppa-asumisen leikatut tuet Kallion pieniin yksiöihin
Hallitus päätti vuoden 2018 talousarviovalmistelun yhteydessä, että yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön erillinen enimmäisasumismeno vuokra-asunnon osan asumismenoille eli kimppa-asumiselle.
Kimppakämpissä asumistuen piriin kuuluu vain 80 prosenttia todellisista asumismenoista. Hallitus aikoo soveltaa tätä samaa sääntöä alle 20 neliön asunnoissa asuviin. Uusi normi alentaa kaikkiaan yli 12 000 asumistuen saajan tuen tasoa.
Lohikoski ihmettelee hallituksen logiikkaa: jos vuokralainen onnistuu hankkimaan pienen asunnon, häntä rangaistaan siitä.
Hän arvioikin, että kaiken kaikkiaan lakimuutos heikentää yhteisasumisen suosiota ja lisää entisestään pienten asuntojen kysyntää.
– Etenkin kohtuuhintaisista pienistä asunnoista suurin pula on kasvukeskuksissa.
Juttua täsmennetty 19.10.2017 kello 9.18.
uutiskirje 
