Maanantaina julkistettu Vattin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä syntynyt raportti 100 vuotta pientä avotaloutta kertoo viennin isosta rakennemuutoksesta viime vuosina. Vaikka elektroniikkateollisuus Nokian vanavedessä romahti, korvasi sen nopeasti it-palveluiden vienti. Suomen suurin vientiala on edelleen metsäteollisuus, mutta palveluvienti on noussut kakkoseksi.
Suomi vie edelleen maailmalle isoja ja koneita laitteita. Nyt samat yritykset vievät myös palveluita.
Yhteensä palveluhyödykkeiden vienti vastasi yli 36 prosentista viennin kotimaisesta kokonaisarvonlisäyksestä vuonna 2016. Vuonna 2002 niiden osuus oli vielä noin 20 prosenttia. Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa Suomessa ja Ruotsissa on palvelualojen osuuden kasvu ollut erityisen vahvaa.
Vienti ei romahtanutkaan
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kilpailukykysopimus oli väärää lääkettä tautiin, jota ei ollutkaan. Vaikka tavarakaupan bruttovienti laski finanssikriisin jälkeen, on viennistä saatu kotimainen arvonlisäys kiinteissä hinnoissa on ollut nousevalla trendillä Suomessa vuodesta 2012 lähtien.
Tutkijoiden mukaan havainto korostaa tarvetta analysoida viennin muutoksia arvonlisäpohjaisesti ottaen huomioon sekä tavara- että palveluviennin.
Palveluiden viennin ja siitä saatavan arvonlisäyksen mahdollistavat hyvin korkean osaamistason työntekijät. Palveluviennin ja muiden heterogeenisten hyödykkeitten kilpailukyky selittyy tutkimuksen mukaan ensisijaisesti yrityskohtaisilla tekijöillä, joita ovat esimerkiksi laatu, brändi ja maine.
Poliitikot sen sijaan keskittyivät siihen, mihin pystyivät suoraan vaikuttamaan eli kustannuskilpailukykyyn.
”Kustannuksilla on kuitenkin rajoitettu merkitys yritysten kilpailukyvylle. Tuotteiden laatuun ja brändiin päättäjillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.”
Koulutusleikkaukset hulluutta
Tutkimusta voi lukea myös niin, että Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset ovat vielä vahingollisempia kuin tähän mennessä on ymmärretty. Vientimenestykset edellyttävät koulutettua henkilöstöä. Tavaroiden tuotannossa vuosina 2002–2014 pääosalla työntekijöitä oli keskiasteen koulutus, kun taas palveluita vieneissä yrityksissä yli puolet työntekijöistä oli korkeasti koulutettuja vuonna 2014.
”Korkeasti koulutettujen osuus on kasvanut kaikissa vientiyrityksissä. Suomessa on viime aikoina noussut siis lähinnä palveluiden vienti, ja tämän viennin takana ovat olleet hyvin korkean osaamistason omaavat työntekijät”, tutkimuksessa todetaan.
Elvytystä olisi tarvittu enemmän
Tutkimuksessa Suomen vientimenestystä verrattiin myös Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen vientimenestykseen. Saksan vientimenestys on tutkimukseen kehitetyllä mittarilla kehittynyt heikoiten, vaikka sen hintakilpailukyky suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna on ollut paras.
Suomen ja Saksan vientimenestys kehittyi kriisin neljän ensimmäisen vuoden 2008–2011 aikana huonommin kuin Ruotsin ja Yhdysvaltojen. Suomen ja Saksan osalta tutkimus hakee syytä EU:n talous- ja rahaliiton Emu toiminnasta: rahapolitiikka ei ollut tarpeeksi elvyttävää, eikä Euroopan keskuspankin politiikka rauhoittanut markkinoita ennen kuin vuonna 2012.
”Samalla finanssipolitiikka oli kireämpää kuin muualla, mikä myös selittää Emu-alueen sisämarkkinoiden supistumista. Vastaavasti oma valuutta ja kevyt rahapolitiikka pitivät yllä kysyntää Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.”
lehti 