KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU:n arkistosta: Punakaartin naiset olivat feminismin edelläkävijöitä

Kirjailija Raija Westergård luo uutta naissotaromaanin tyyliä kirjoittaessaan vuoden 1918 sisällissodasta.

Kirjailija Raija Westergård luo uutta naissotaromaanin tyyliä kirjoittaessaan vuoden 1918 sisällissodasta. Kuva: Jouko Huru

Punakaartilaisnaisten kohtaloista kertova Raija Westergårdin romaani on karmean kaunista luettavaa. Westergård sanoo tavoitelleensa naissotilaan henkistä kokemusta.
Juttu on julkaistu Kansan Uutisissa 2.8.2007.

Jouko Huru
30.12.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Hämeenkyröläinen kirjailija Raija Westergård, 51, julkaisee neljännen kirjansa, Marian, tänään Urjalassa Pentinkulman päivien yhteydessä [tämä arkistojuttu on julkaistu 2.8.2007, toimituksen huomautus]. Se kertoo kansalaissodan 1918 tapahtumista naisen näkökulmasta.

Traagiset vuodet ovat esillä useiden naissukupolvien kautta, mutta pääosassa on tässä sisällissodassa – kuten Westergård sotaa kutsuu – punaisten puolella taistellut nainen, tarkka-ampuja Maria.

Päähenkilö ja koko Westergårdin tarina ovat fiktiivisiä, mutta perustuvat silti tosiasioihin. Totta on historiallisten sotatapahtumien lisäksi kirjailijan itsensä keräämä tieto omasta suvustaan ja lähipiiristään Satakunnasta ja Pirkanmaalta.

Westergård on aiemmin julkaissut samaa aihetta käsitelleet puolidokumentaariset teokset Punaiset naiset ja muita tarinoita vallankumouksen Suomesta (2003) ja Jälkeen kahdeksantoista (2005). Ne perustuvat Westergårdin suvun kokemuksiin vuoden 1918 sodasta ja sen jälkeisestä ajasta – jälkimmäisen ajan tapahtumat ulottuvat lähes näihin päiviin asti.

Henkiin jääneistä punakaartissa taistelleista sukulaisista yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä on ollut Westergårdin isän eno, Iivari Männistö, joka pakeni Hennalan vankileiriltä. Toinen punakaartissa taistellut lähisukulainen oli Westergårdin isoäidin serkkutyttö. Hän kuoli 26-vuotiaana nälkään ja tauteihin Hämeenlinnan vankilassa 1918.

Westergård kertoo, että keväällä 1918 perustetut punaisten naiskaartit koostuivat yleensä 15 – 20-vuotiaista nuorista, mutta mukana oli muutama aatteensa vuoksi taistelemaan lähtenyt hieman vanhempikin nainen. Punakaartilaisnaiset olivat ammatiltaan tehtaan työntekijöitä, palvelijoita, kutojia, ompelijoita ja torpan tyttäriä.

– Nuoriahan he olivat. Liian nuoria kuolemaan. Minun nuorin tyttäreni on nyt juuri tuon Marian ikäinen, Westergård suhteuttaa.

Aatteen palo naisilla kova

Westergård sanoo, että aatteen palo naiskaartilaisissa oli kova – ehkä keskimäärin kovempi kuin miehillä, koska mukaanlähdön kynnys oli korkea. Aseisiin tarttuneita naiskaartilaisia oli noin 2 000. Heistä 300 – 400 ammuttiin vuonna 1918. Suurin osa heti sodan jälkeen.

Vain pieni osa punakaartissa taistelleista naisista tai tytöistä selviytyi takaisin normaaliin elämään. Kokemuksistaan ja koettelemuksistaan he kuitenkin vaikenivat. Siksi on helppo yhtyä Westergårdin ajatuksiin, että nämä historialliset kokemukset on kirjattava muistiin ennen kuin ne katoavat iäisyyteen.

Romaani alkaa karmean kauniilla luvulla teloitettavaksi marssivista naiskaartilaisista. Kahdeksantoistavuotias Maria marssii joukon viimeisenä. Kiväärinpiippu tökätään aina välillä hänen selkäänsä. Hänen vierellään rahjustaa hänen kuusitoistavuotias pikkusiskonsa Martta.

Karmean kauniiksi luvun tekee huikea kontrasti, joka syntyy sorakuoppakuolemaa kohti kulkevien naisten kohtalon ja ympärillä kukkaan puhkeavan keväisen luonnon välillä. Naiset yrittävät tapailla työväenlaulujen riimien ohella sanoja, joilla he olivat joskus kertoneet toisilleen kevään heräämisestä, kukista ja linnuista.

”Mieti kesää, voikukkasia ja karjahakaa, kaikkee tuttua”, Maria sanoo viime sanoiksi siskolleen ennen sorakuopan reunaa ja pakottaa äänensä lempeäksi ja tasaiseksi, vaikka sydän hakkaa pakahtuakseen.

Kirjansa saatesanoissa Westergård kertoo, että nämä nuoret naiset uskoivat sokeasti propagandan muovaamiin unelmiinsa. He uskoivat vain taistelemalla voivansa saavuttaa uuden ja paremman huomisen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, paremmat palkat ja sosiaaliset edut.

Naiset joutuivat kuitenkin lopulta pettymään ja maksamaan punakaartilaisuudestaan korkean hinnan syrjäisten sorakuoppien reunoilla toukokuussa 1918 – tai vähemmän kapinallisina virumaan vankileireillä epämääräisiä aikoja nälän, nälästä johtuvien sairauksien ja tartuntatautien armoilla.

Punakaartilaisnaiset ensimmäisiä feministejä

Maailmassa on sananmukaisesti lukemattomia sotakirjoja – eivätkä ne kaikki ole edes lukemisen arvoisia. Naisten kirjoittamia sotakirjoja on yllättävän vähän, vielä vähemmän naissotilaiden kokemuksista tehtyjä. Lottakirjat ovat tietysti oma lukunsa.

Westergårdin herkkää ja paikoin jopa lyyristä tekstiä lukiessaan huomaa, että näinkin voi sota-ajan tapahtumat nähdä. Näkökulma on naisen. Varsinkin mieslukija jää kiinni omista sotaromaaniin ”kuuluvista” stereotyyppisistä ajatus- ja tekstirakennelmistaan. Westergårdin kerronta ei rakennu karskien miesten kirosanoilla höystetyistä ronskipuheista. Siksi se tuntuu välillä oudolta. Hänen tyylinsä on suomalaisessa sotakirjallisuudessa uutta.

Mutta ei Westergårdin teksti pelkkää hempeilyä ole. Päähenkilö nimeää teloittajansa ”saatanan sioiksi” ja jupisee, että ”ampukaakin kunnoll, lahtarinpennut, ettei suotta tarvitse ihmisen enää kitua täss vaihees”.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Olen yrittänyt eläytyä näiden kuvaamieni naisten tapahtumiin ja tuntemuksiin, niin hyvin kuin mahdollista. Siitä se minun tyylini on syntynyt. Olen yrittänyt tavoittaa naisen henkisen kokemuksen.

– Monessa mielessä nämä punakaartilaiset naiset olivat feministien edelläkävijöitä Suomessa. Heillä oli kirkkaat tavoitteet ja he kävivät tasa-arvoisesti taisteluun niiden puolesta, Westergård arvioi.

Westergårdin tekstistä näkee, että hän tuntee aseet. Hän ei puhu tietämättömän tavoin vain ”pyssyistä”. Aseiden tyypit ja ominaisuudet eritellään asiantuntevasti.

– Tunnen aseet ja osaan käsitellä niitä. Harrastan esimerkiksi skeet-ammuntaa, Westergård paljastaa asiantuntemuksensa taustoja.

Kysyn hänen asennettaan naisten asevelvollisuuteen. Hetken mietittyään ja kysyjää katseellaan arvioituaan hän vastaa:

– Jos olisin nyt siinä iässä, että pitäisi päättää, niin saattaisin mennäkin armeijaan. Oman kahdeksantoistavuotiaan tyttäreni kanssa emme kuitenkaan ole asiaa edes pohtineet.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset