Transparency International listaa vuosittain maailman maat niiden korruptoituneisuuden perusteella. Tuorein mittaus on viime vuoden tammikuulta. Suomi oli maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, vain Tanska ja Uusi-Seelanti menevät edelle.
Asiantuntijoiden mittareita on vaikea lähteä kiistämään, mutta aivan viime aikojenkin valossa herää ainakin kysymys, tavoittavatko ne kaikki oleelliset asiat. Eivät tavoita, sanoi Transparency Suomen puheenjohtaja Tommi Niinimäki vuosi sitten. Indeksi ei tunnista suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä rakenteellista korruptiota, hän totesi mittauksen julkistamisen yhteydessä.
Sellaista indeksiä ei taida olla, joka selvittäisi, mikä on maailman nenästä vedettävin kansa. Siinäkin Suomi saattaisi olla kärkisijoilla. Samaan aikaan kun paistattelemme vähäisen korruption, rehellisyyden ja sisun loisteessa – vai valheessa? – tasavallassa tapahtuu asioita, jotka arkijärjen perusteella ovat päinvastaisia.
Ja nyt ei tarvitse edes viitata tähtihuumepoliisiin, joka istuu parhaillaan pitkää vankeustuomiota huumekaupasta.
Tapaus yksi on valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hän sai joulun alla sakot, koska ohjasi syyttäjänviraston koulutusta veljensä yritykselle. Tätä jatkui seitsemän vuotta.
Valtakunnansyyttäjä johtaa koko syyttäjälaitosta. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu edistää syyttäjäntoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta, nimittää kihlakunnansyyttäjät, osallistua lainsäädännön kehittämiseen, antaa yleisiä ohjeita syyttäjille ja valvoa alaisiaan syyttäjiä.
Nissinen on kommentoinut saamaansa tuomiota lähinnä sanomalla: oho. Virassaan hän aikoo jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Syyttäjät ovat menettäneet luottamuksensa Nissiseen, mutta hänen jatkonsa on valtioneuvoston, ja viime kädessä presidentti Sauli Niinistön, luottamuksen varassa.
Jo se, että Nissinen palasi virkaansa tuomionsa jälkeen, antaa kansalaisille ikävän viestin: eliitti suojelee toisiaan.
Tapaus kaksi on Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen, jonka tuorein skandaali on virkarikossyyte. Se liittyy esteellisyyteen, joka koski hänen puolisonsa määräaikaisesta virkasuhteesta päättämistä vuonna 2015.
Tulli toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa, joten on VM:n käsissä päättää, voiko pääjohtaja jatkaa syytteestä huolimatta virassaan. Ja Suomi ei olisi Suomi, jos ministeriö ei olisi painanut asiaa villaisella.
Hartikaisen toimia on selvitetty tällä vuosikymmenellä useaan kertaan, ja niistä on tullut huomautuksia. Siihen se sitten jääkin maailman kolmanneksi vähiten korruptoituneessa maassa.
Vaasan yliopisto julkisti viime toukokuussa tutkimuksen piilokorruptiosta. Piilokorruptiota ovat esimerkiksi hyvä veli -verkostot. Niitä kansainväliset mittarit eivät tunnista – ja siksi Suomi jatkanee hyvällä maineella, kun uusi tutkimus kohta julkistetaan.
uutiskirje 