Suurempi osa palkansaajista arvelee työn ja työnteon mielekkyyden ennemmin kohenevan kuin heikkenevän. Aiempina vuosina odotukset ovat olleet selvästi pakkasen puolella.
Tuoreen työolobarometrin tulos on ensimmäistä kertaa myönteinen sitten vuoden 2000. Myönteisimmät odotukset olivat miehillä ja alle 35-vuotiailla.
Työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkistamissa työolobarometrin ennakkotiedoissa moni työelämän laatutekijä on kääntynyt selvästi myönteiseksi. Tilastokeskus teki kyselyt viime syyskuussa ja niihin vastasi liki 1 700 palkansaajaa.
Uudelleen työllistymiseen luotetaan
Puolet palkansaajista arvelee työllisyystilanteensa säilyvän ennallaan. Irtisanomis- ja lomautusuhka on vähentynyt hieman. Toissa vuonna irtisanomistaan piti varmana tai mahdollisena 10 prosenttia palkansaajista, viime vuonna 8 prosenttia.
Joka kolmas palkansaajista uskoo varmasti saavansa ammattiaan vastaavan työpaikan, jos joutuu irtisanotuksi. Luottamus oli yhtä korkealla viimeksi 2012.
Joka viides miehistä ja naisista arvioi, ettei ammattia tai työkokemusta vastaavaa työtä enää löytyisi. Ylipäätään uuden työpaikan löytymiseen luottivat eniten alle 45-vuotiaat (90 prosenttia).
Yli 55-vuotiaista noin joka toinen arvioi ylipäätään työllistyvänsä uudelleen. Osuus on noussut kymmenen vuoden takaiselle tasolle.
Vaikutusmahdollisuudet kasvaneet
Työpaikan vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla.
Yli puolet palkansaajista pystyy osallistumaan hyvin työpaikkansa kehittämiseen. Erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen huomauttaa, että vaikka tämä on ennätys, niin vaikutusmahdolliset vaihtelevat suuresti ammattiaseman mukaan.
Työntekijöistä työpaikan toiminnan kehittämiseen osallistuu 38 prosenttia, mutta ylemmistä toimihenkilöistä 68 prosenttia. Miltei joka kolmas työntekijä katsoo, että hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat heikot. Tavallisimmin palkansaajat pystyvät vaikuttamaan työtahtiin.
Pakkotahtista työtä tekee yhä 12 prosenttia palkansaajista. Työtehtäviin ei voi vaikuttaa lainkaan 17 prosenttia eikä 28 prosenttia työnjakoon.
– Vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen olisi tärkeää, sillä se lisää työssä jaksamista ja työhyvinvointia, Lyly-Yrjänäinen totesi.
Työministeri Jari Lindström (sin.) toivoi, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin.
– Kun olen vieraillut eri työpaikoilla, parhaimmat ovat olleet niitä, joissa tehtaan johto on vastuuttanut työntekijät hakemaan parhaimmat ratkaisut työntekoon.
Työpaikkakoulutuksen määrä on pudonnut keskimäärin 4,2 päivään vuodessa. Koulutukseen osallistuu edelleen noin puolet palkansaajista. Eniten koulutusta saavat yhä ylemmät toimihenkilöt ja valtiolla työskentelevät.
Määräaikaisia syrjitään
Työelämässä on Lyly-Yrjänäisen mukaan paljon tekemistä, sillä syrjinnälle pitäisi olla nollatoleranssi.
Ikään, sukupuoleen ja etniseen alkuperään kohdistuva syrjintä on barometrin mukaan pysynyt miltei ennallaan tai vähentynyt aavistuksen. Sen sijaan määräaikaisten ja osa-aikaisten syrjintä on edelleen korkealla tasolla. Määrä-aikaisten syrjintää oli havainnut 13 prosenttia vastaajista ja osa-aikaisten syrjintää 7 prosenttia.
Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta on selvästi yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kunta- ja valtiosektorilla kiusaamista ja henkistä väkivaltaa oli havainnut ainakin joskus yli 40 prosenttia, mutta yksityisellä palvelusektorilla vain 30 prosenttia ja teollisuudessa 35 prosenttia.
uutiskirje 
